#ARVOKASSOSIAALIALA

Tammikuun järjestäytymiskokouksessa selvisi, että minusta tulee vuoden suurimman tapahtumamme, TaSO-päivien, pääorganisaattori. Tunteeni vaihtelivat järkytyksestä kutkuttavaan innostukseen. Muistan kuinka varapuheenjohtajamme Eve lohdutti, että pieni paniikki on hyvä merkki, sillä se tarkoittaa että suhtaudun saamaani tehtävään vastuuntuntoisesti. Ryhdyin miettimään ja ideoimaan uusien TaSOlaisten hallituskollegoideni kanssa, mitä vuoden teema ”Arvokas sosiaaliala” voisi tarkoittaa tämän vuoden TaSO-päivien suhteen.

Samana iltana päätin, että sosiaalialan ammattilaisten yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ainakin yksi teema johon haluan tarttua. Olen miettinyt usein, miksi sosiaalialan korkeakoulutus ei tue opiskelijoiden vaikuttamisuraa nykyistä vahvemmin. Opiskelijoiden tulisi kasvaa sosiaalisen median kuluttajista sen tuottajiksi jo koulutuksen aikana, jotta oppi kantautuisi työelämään. Olemme opintojen, työharjoittelun ja alan töiden ansiosta näköalapaikalla seuraamassa kuinka taloudellinen tilanne, hallituksen päätökset ja yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttavat heikko-osaisimpiin, ja siksi olemme velvollisia tuomaan heidän äänensä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Heikompien äänitorvena toimiminen on sosiaalialan ammattilaiselle sekä eettinen että lailla säädetty velvollisuus. Vuoden alussa voimaan astuneessa sosiaalihuoltolaissa on pykälä (7§) rakenteellisesta sosiaalityöstä, joka edellyttää, että sosiaalihuollon asiantuntemusta on hyödynnettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Mielestäni yhteiskunnallinen vaikuttaminen on myös edellytys sosiaalialan arvokkuuden säilymiselle ja vahvistumiselle. Sosiaalialan työntekijöiden on pohdittava kuinka he saavat arjessa tekemänsä huomiot ja mahdolliset epäkohdat esimiesten ja päättäjien tietoisuuteen. Työntekijöiden tulee myös pohtia, millä tavalla viesti esitetään julkisuudessa salassapitovelvollisuutta ja yksityisyyden suojaa loukkaamatta.

Vaikuttamisen tapoja on monia. Perinteisiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi äänestäminen, mielipidekirjoitukset, järjestötoiminta, mielenosoitukset ja kannanotot. Sosiaalisen median myötä vaikuttaminen on helpompaa kuin koskaan aiemmin. On tiedon jakamista, blogeja, twiittejä, keskusteluita, kansalaisadressien allekirjoittamista, mitä vain, tapoja on monia. Yksi menestysresepti on ollut Sosiaalinen tekijä –blogi, joka murtaa puhumattomuuden kulttuuria ja vahvistaa sosiaalialan työntekijöiden ja asiakkaiden ääntä. Blogin taustatiimissä toimii tohtorikoulutettava Laura Tiitinen, joka puhuu vahvalla äänellä rakenteellisen sosiaalityön puolesta. Tiitinen ilahdutti pääorganisaattorin mieltä lupautumalla mukaan TaSO-päiville. Tiitinen pitää yhdessä Talentian ammattiasioiden päällikön Marjo Varsan kanssa avausluennon sekä työpajan teemalla Sosiaalialan ammattilainen vaikuttaa.

Vaikuttamisen lisäksi katsoin, että TaSO-päivien teema ”Arvokas sosiaaliala” tarvitsee rinnalleen myös toisen näkökulman. Muhosen perhekodissa tapahtuneen surman kaltaiset uutiset herättävät huolta työhyvinvoinnista ja sosiaalialan organisaatioiden resursseista: henkilömitoituksesta, työturvallisuudesta, työntekijöiden motivaatiosta ja työilmapiiristä. Samoin hallituksen esitys työehtojen heikennyksestä antaa aihetta perehtyä työhyvinvointiin tarkemmin. Aiheeseen liittyen työhyvinvointikouluttaja, psykologi ja johdon valmentaja Sirkku Ruutu pitää TaSO-päivillä työpajaa työhyvinvoinnista. Hän toimii myös pääkouluttajana ratkaisukeskeisessä psykoterapiakoulutuksessa Turun yliopistossa. Ruudun työpajassa pohditaan, mitä on arvokas sosiaalialan työ. Mitä merkitsee kollegoiden arvostus työhyvinvoinnin kannalta? Arvostavatko päättäjät sosiaalialaa? Entä asiakkaat?

Alkuvuoden tunteiden vuoristorata on vaihtunut ylpeydeksi siitä, että tasokas sisältö tapahtumalla säilyy tänäkin vuonna – kiitos mahtavien työpajan pitäjien! TaSO-päivät järjestetään tuttuun tapaan Turun konservatoriolla 14.11, josta jatkamme iltaa risteilyn merkeissä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan osoitteessa tasopv@gmail.com 14.9.-14.10.15. Ole nopea, sillä paikkoja on rajoitetusti!

Turussa nähdään!

Terkuin,

Tiitsu

TaSO-päivä vastaava

Edunvalvonta- ja työmarkkinavastaava

PS. Osallistu jo ennakkoon keskusteluun arvokkaasta sosiaalialasta

Twitterissä hashtagilla #arvokassosiaaliala.

Muista, että juuri Sinun näkemyksesi on arvokas!

Silloin, kun minä aloitin opiskelut...

TaSO ry:n puheenjohtajisto muistelee opintojensa alkutaivalta.

Eveliina: Silloin, kun yliopistotaipaleeni alkoi vuonna 2009, oli moni asia toisin. Sähköiset tentit olivat vasta yliopiston käytävillä kiirivä outo huhu, joka kaikui etenkin yleisinä tenttipäivinä. Arvosanojen kirjautuminen sähköiseen järjestelmään kesti viikkoja ja taas viikkoja, mutta tenttitulokset pääsi vakoilemaan ilmoitustaululta jo pian tentin jälkeen nimillä, ei millään opiskelijanumerosalakoodeilla. Opetus tapahtui vielä jonkin verran piirtoheitintä käyttäen, mutta power pointit valtasivat kätevyydellään luentosalien valkokankaita päivittäin kasvavaa tahtia. Kela taisi vaatia opiskelijoita opiskelemaan ahkerasti 3,8 opintopistettä tukikuukautta kohden ja opintotukioikeus myönnettiin luottavaisin mielin suoraan koko maisterin tutkintoon. Toisin kuin nykyään opintopistekertymän tulee olla laskennallisesti 5 opintopistettä tukikuukautta kohden ja opintotukea myönnetään yhteen tutkintoon kerrallaan. Opintotuen määrä oli pienempi, muistaakseni noin 430 euroa kuukaudessa asumislisineen, eikä indeksikorotus ollut voimassa opiskelijayhdistysliikkeen aktiivisuudesta huolimatta. 

Lotta: Silloin, kun yliopistotaipaleeni alkoi vuonna 2007, oli moni asia toisin. Olin muun muassa väärällä alalla. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pää oli lyönyt tyhjää siitä, mihin sitä oikein pitäisi lähteä ja mikä itsestä niin sanotusti pitäisi tulla isona. Ensimmäisen yrittämän jälkeen totesin, että ei minusta taidakaan tulla diplomi-insinööriä ja vaihdoin alaa, ja nyt voin sanoa olevani vähän lähempänä sitä, mitä minusta ehkä pitäisi tulla. Nykyään ylioppilaskirjoituksen jälkeen pitäisi tietää lähestulkoon kerrasta poikki, mihin oppilaitokseen haluaa mennä ja miksi haluaa tulla isona, koska valtion johtajien mielestä välivuosia pitäisi vähentää. Itse ajattelen, että välivuosista ja aikuiselämän alun harha askelista saattaa muovautua meitä oikealle polulle ohjaava seikkailu, jossa yhtä tärkeää perille saapumisen lisäksi on matkanteko. Tämä näkyy myös sosiaalialalla - meistä huomattavan suuri osa on alanvaihtajia aina papeista diplomi-insinööreihin ja ekonomeista suurtalouskokkeihin.

Eveliina: Erilaisista taustoista johtuen sosiaalialan opiskelijoilla on hyvin erilaisia lähtökohtia opiskelujen alkaessa: eräät tulevat suoraan lukion penkiltä, toiset jatkavat opintojaan edellisen korkeakoulututkinnon jälkeen, kolmannet palaavat opiskelemaan usean kotona lasten kanssa vietetyn vuoden jälkeen, kun taas neljännet ovat työskennelleet sosiaalialalla jo vuosia ja siirtyvät erilaiseen ympäristöön osaamisalallaan. Ja sitten ovat vielä ne, jotka ovat valaistuneet vaihtamaan alaa ja ne, jotka ovat mahdollisesti useamman yrittämän jälkeen saaneet kauan odotetun opiskelupaikan - kuten TaSO ry:n puheenjohtajisto. Ajat ja tilanteet siis muuttuvat, mutta ilmiö ekan vuoden opiskelijana tai fuksina olemisesta säilyy. Ilmiön ei onneksi tarvitse säilyä kaikille samanlaisena tai muuttumattomana. Sen sijaan kokemus on varmasti erityinen ja ainutlaatuinen kaikessa subjektiivisuudessaan, sillä opiskelun alkuun liittyy usein uuden alun tuntua, uuteen rytmiin totuttelua ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Lotta: Omasta sosiaalityön opintojen fuksivuodestani muistan erityisesti sen, kuinka hyppäsin pää edellä opiskelijaelämän syvään päähän eli tartuin sen enempää miettimättä monenlaisiin toimintoihin ja aktiviteetteihin. Sen enempää miettimisellä tarkoitan, että taisin vasta jälkikäteen sitten miettiä sen, miten kaikissa opiskelijaelämän riennoissa varsinaiset opinnot tulevat mukana... Kyllähän ne tulivat, mutta eivät ehkä sitä kuuluisaa tavoitetahtia. Kuitenkin tässä kohtaa gradututkielmaa viimeistelevänä ajattelen entistä vahvemmin, että määränpääni ei olisi ollut sama, jos matkani ei olisi ollut toisenlainen kuin mitä se on ollut. Elämä kantaa ja kuljettaa hassuihin paikkoihin, vaikka itse olisi ajatellut muuta. Erityisesti muistan fuksisyksyltäni sen, kun eräs vanhemmalla vuosikurssilla ollut hyvä ystäväni välitti tietoa, että oppilaitoksellamme etsitään uutta Talentia-yhteyshenkilöä. Sanoin joo, sitten taisin kysyä että "jaa niin mikä juttu tää oli" - ja tässä sitä ollaan 6 vuotta jälkeenpäin Talentian Sosiaalialan Opiskelijat ry:n puheenjohtajana. Kliseisesti sanottuna harvoja asioita vaihtaisin tältä tähän asti kuljetulta matkalta pois.

Eveliina ja Lotta: Olipa tähän hetkeen johtaneet matkat ja taustat mitä hyvänsä, olemme kaikki olleet jossain vaiheessa siinä samassa tilanteessa, aloittavina opiskelijoina sosiaalialalla, ja meillä kaikilla on omat muistomme opintojen tähän aikaan liittyvistä muistoista ja hetkistä. Sinut, täysin uusi sosiaalialalla aloittava opiskelija, haluamme toivottaa täydestä sydämestämme tervetulleeksi sosiaalialan opiskelijoiden joukkoon. Tartu mahdollisuuksiin ja nauti! Rohkeus kantaa näissä piireissä pitkälle. Sinulle, uuden lukuvuoden alussa oleva kokeneempi opiskelija, haluamme toivottaa tsemppiä opintoihin ja voimaa omaa elämää määrittävien päätösten tekemiseen.

Pelkästään uutisia ja sosiaalista mediaa vilkaisemalla näkee, että elämme haastavia aikoja talouden ja hyvinvointinäkökulmien kissanhännänvedon äärellä. Muu ero nykyhetken ja omien opintojemme alkuaikoihin onkin myös selkeästi kasvanut yhteiskunnallinen aktiivisuus hyvinvointivaltion muutosyrityksiin liittyen ja valtavien mielenosoitusten järjestäminen  - minkälaiseen taas on mahdollisuus osallistua ensi viikolla (http://terveisethallitukselle.fi/). Joukkovoiman aika ei ole siis todellakaan ohi, vaan yhteiskuntamme muuttamiseen tarvitsemme valveutuneita ammattilaisia pitämään niin asiakaskuntamme kuin oppialamme puolia. Tervetuloa tähän joukkoomme!

TaSO ry:n puheenjohtajisto toivottaa kaikille TaSOkkaille jäsenillemme

voimaannuttavaa syksyn alkua!