Sosiaalityön opinnot ovat suosittuja ympäri Suomea ja sosiaalityön opintoihin hakijoita riittää. Pohdinkin sitä, että johtavatko korkeakoulutuksen aloituspaikkojen rajaaminen ja kohdentaminen niille, joilla ei korkeakoulututkintoa vielä ole sekä uuden sosiaalihuollon ammattihenkilölain löyhä kirjaus siitä, kuka oikeastaan on “sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva” siihen, että opintoja tehdäänkin ennemmin maksullisessa avoimessa yliopistossa kuin hakeudutaan sisään itse yliopistokoulutukseen.
Nyt korkeakoulutuksen aloituspaikkoja rajataan niin, että suurin osa paikoista kohdennetaan, niille joilla ei ole suoritettua korkeakoulututkintoa. Tämän myötä korkeakoulutukseen ensi kertaa hakeutuvan mahdollisuudet päästä yliopistoon ovat huomattavasti paremmat kuin sellaisen hakijan, joka on jo jonkin korkeakoulutuksen suorittanut. Näin ollen moni korkeakoulututkinnon jo suorittanut jää ilman sosiaalityön opiskelupaikkaa yliopistossa.
Tänä vuonna 1. maaliskuuta voimaan tulevan sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaan sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Luoko tämä kirjaus mahdollisuuden sille, että sosiaalityöntekijän sijaisena voisi toimia henkilö, joka on suorittanut avoimen yliopiston tarjoamat sosiaalityön opinnot ja jolla on alalta jo jonkinlaista työkokemusta? Ilmeisesti luo.
Esimerkiksi Helsingin avoin yliopisto tarjoaa innokkaille ja maksukykyisille ihmisille sosiaalityön opintoja. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa sosiaalityön perusopintoja 25 opintopisteen verran ja sosiaalityön aineopintoja 35 opintopisteen verran. Perusopinnot koostuvat viidestä viiden opintopisteen kurssista, jotka käsittelevät sosiaalityötä yleensä ja sen käsitystä kansalaisesta, sosiaalisia kysymyksiä sekä hyvinvointipolitiikkaa. Tämä sosiaalityön 25 opintopisteen perusopintokokonaisuus maksaa opiskelijalle 250 euroa. Aineopintoja saatavilla on seitsemän viiden opintopisteen kurssia, jotka käsittelevät lastensuojelua, sosiaalioikeutta, asiakastyötä sekä sosiaalityön teoriaa, historiaa, nykyaikaa ja globaaliutta. Jokainen viiden opintopisteen kokonaisuus maksaa 50 euroa, jolloin aineopintokokonaisuus maksaa 350 euroa. Avoimen yliopiston tarjoamat sosiaalityön perus- ja aineopinnot voi suorittaa 600 euron hintaan. Näiden opintojen jälkeen, jotta on sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaan pätevä sosiaalityöntekijän sijaiseksi tarvitsee vielä hieman alan työkokemusta.
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa ei oteta suoraan kantaa siihen, onko avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja suorittava henkilö lain määrittämä “ammattiin opiskeleva henkilö”. Tähän vielä odotetaan selvyyttä. Nähtäväksi siis jää se, saako avoimen yliopiston opintojen suorittamisen myötä mahdollisuuden sosiaalityöntekijän sijaisuuden tekemiseen ja mahdollistaako maksukyky sen, että avoimen yliopiston opinnot suorittanut voi työskennellä sosiaalityöntekijän sijaisena, vaikka ei yliopistoon ole sosiaalityötä opiskelemaan päässyt, saatikka halunnutkaan.
Jään jännityksellä seuraamaan sitä, tuleeko edellä mainitut seikat näkymään ja vaikuttamaan sosiaalityön yliopiston ja avoimen yliopiston opintojen suosiossa.
Johanna Laine
Talousvastaava, TaSO ry
Sosionomi (AMK) opiskelija