Kun joulu on...

”Kun maas on hanki ja järvet jäässä

ja silmä sammunut auringon,
kun pääsky pitkän on matkan päässä
ja metsä autio, lauluton,
käy lämmin henkäys talvisäässä,
kun joulu on, kun joulu on.

Ei huolta, murhetta kenkään muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat.
Vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat.
Ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on.”

Niin, kun joulu on. Jotenkin joulu tuntuu yllättävän joka vuosi samalla tavalla kuin lumen tulo yllättää autoilijat ja VR:n. Tänä vuonna lumi ei kuitenkaan ole juurikaan päässyt yllättelemään ja joulua vietetäänkin suuressa osassa maata harmaankalpeissa maisemissa – eikä hankien korkeiden nietosten keskellä. Tästä huolimatta joulu on taas tullut.

Joulun tulemisen ja joulumielelle pääsemisen ei pitäisikään olla kiinni säästä, vaan joulumieltä rakentaa rauhoittuminen, läheisten kanssa oleminen ja kenties myös satunnaiset koristukset, jotka muistuttavat todellakin juhlan ajasta. Jouluhengen vaalimiseen kuitenkin pitäisi kuulua hössötyksen, tössötyksen, ruuanlaittamisen, lahjojen ostamisen ja kaikenkarvaisen stressaamisen lisäksi sen muistaminen, että joulu on valitettavasti myös yksinäisyyden, surun ja syrjäänvetäytymisen aikaa – kaikilla ei ole mahdollista olla muistamatta huolta ja murhetta. Vähävaraisille, kipeille, yksinäisille, vailla turvallista asuntoa oleville ja muille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty yhtymään mainstream –tyyppiseen joulunviettoon lahjoineen ja perhekokoontumisineen, joulu saattaa päinvastoin olla ikävästi muistuttavaa aikaa siitä, mistä jäädään tahtomattaankin paitsi.

Meillä kaikilla on kykyjä ja mahdollisuuksia muistaa myös muita ja tehdä hyvää ympärillämme joulun aikana. Tänä jouluna haastankin kaikkia ottamaan oman joulunsa osaksi omastaan antamisen. Ota selvää omalla paikkakunnallasi tapahtuvista joulun ajan tapahtumista, joita järjestetään sellaisille, jotka eivät pysty itse omaa jouluaan järjestämään, ja osallistu tapahtumiin vaikka pienelläkin panostuksella. Hymyile vastaantulijalle. Avaa ovi ikäihmiselle ja auta kynnyksen yli. Käy toivottamassa hyvää joulua naapurin yksinäiselle Pertille tai Sirkalle ja istu heidän kanssaan hetki.

Haastan ajattelemaan kuitenkin myös siten, että yhteiskunnan marginaaleissa elävien ja apua tarvitsevien ihmisten muistaminen ei ole ainoastaan jouluna tapahtuvaa erityistä muistamista. Yhteiskuntamme haavoittuvaisten jäsenten tukeminen pitäisi olla osa jokaista arkipäivää – oli kyseessä sitten maanantai, tiistai, joulu taikka juhannus. Jos et siis tänä jouluna ehdikään osallistumaan yömajan joulujuhlaan tai kantamaan Joulupuu –keräykseen lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille, voit aloittaa joka päivä auttamisen uudestaan. Sinulla ja minulla on varmasti mahdollisuus jokaisena päivänä tehdä jotain, pientä tai suurta, toisten ihmisten hyvinvoinnin eteen ja auttaa jotakuta sellaista, joka ei omin voimin jaksa. Tämän ei pitäisi olla ainoastaan joulun taikaa, vaan arkipäivän aikaa. Naapurin Pertti ja Sirkka ovat varmasti yhtä iloisia kutsuessasi itsesi kylään myös vaikka ensi viikolla.

TaSO ry:n hallitus laskeutuu hiljalleen joulunviettoon ja uuden vuoden alusta remmiin hyppääkin uuden uutukainen hallitus uusine toimijoineen! Vuoden 2015 hallitus toivottaa rauhallisia ja lämminhenkisiä joulunpyhiä itse kullekin väelle ja säädylle – olkoon tuleva vuosi vähintään yhtä loistava kuin taakse jäävä!

jouluterveisin,

Lotta Reito

TaSO ry:n hallituksen väistyvä puheenjohtaja

Sote-päiväkirja: Tutustumismatka Eksoteen

Olen valmistunut sosionomiksi (AMK) joulukuussa 2014. Työskentelen Helsingin kaupungin Sosiaali- ja lähityössä, eli käytännössä ikäihmisten sosiaaliohjauksen parissa. Kävin 17.9.2015 tutustumismatkalla Etelä-Karjalassa, jossa on käytössä niin sanottu Eksote-alue, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Lähdimme reissuun Helsingin vanhusneuvoston kanssa, ja tapasimme paikan päällä sekä Eksoten johtoa että paikallista Lappeenrannan vanhusneuvostoa. Tässä muutama ajatus matkan annista. Tämä kirjoitus edustaa omia subjektiivisia näkemyksiäni kyseisestä tutustumismatkasta ja sen aikana koetusta. Työnkuvani takia tarkastelin Eksotea vain ikäihmisten palvelurakenteiden näkökulmasta.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminta on lähtenyt käyntiin vuoden 2010 aikana, ja kyseiseen kuntayhtymään kuuluu noin kymmenisen kuntaa. Eksoten päällimmäisenä funktiona on yhdenmukaistaa palvelurakenteita ja sitä kautta sujuvoittaa yhdenvertaisia palveluja sekä säästää kuluja. Kuntayhtymässä tehdään tiivistä yhteistyötä alueen Työ- ja elinkeinotoimistojen sekä Kelan kanssa. Tavoitteena on parantaa tiedonkulkua ja lisätä läpinäkyvyyttä eri toimijoiden välillä.

Kuntayhtymän johtamisfilosofia perustuu vahvasti Lean-ajatteluun. Lean-ajattelumalli pyrkii työsidonnaisten päällekkäisyyksien poistamiseen ja sitä kautta tehokkuuden lisäämiseen. Lean-menetelmästä voi lukea lisää esimerkiksi seuraavan sivuston kautta: http://johtajuus.com/mita-vaaditaan-lean-ajattelun-johtajalta/. Käytännön tasolla ”liinaus” voi esimerkiksi tarkoittaa potilasjonojen lyhentämistä asiakkaiden aikaisemman kotouttamisen kautta. Tämä kytkeytyy Eksoten ”toimintakykyisenä kotona” –ajatteluun, johon sisältyy asiakkaiden aiempaa omatoimisempi (koti)kuntoutus, hoito- ja palvelurakenteiden kotilähtöisyys, asiakkaiden oikea-aikainen ohjaaminen oikeaan paikkaan sekä sähköisen asioinnin edistäminen. Kuntayhtymä seuraa sosiaali- ja terveysalan digitrendejä muun muassa robotiikan, tietojärjestelmien ja erilaisten virtuaaliympäristöjen kautta.

So far so good? Eksote on eräänlainen edelläkävijä tulevien sote- ja itsehallintoalueiden suhteen. Etelä-Karjalan kunnissa sosiaali- ja terveyspiiriin liittyminen ei kuitenkaan ole mennyt läpi mukisematta. Kuntapäättäjät ovat olleet huolissaan esimerkiksi siitä, että kuntien paikallisen päätäntävallan katoamisen myötä palvelut ja henkilöresurssit nähtäisiin aiempaa useammin ”pelkkinä euromäärinä”, joista lähdetään helpommin karsimaan ylikunnallisessa päätäntävallassa. Päättäjät ovat paikallistasolla pohtineet tämän johtavan palveluiden alibudjetointiin.

Lappeenrannan vanhusneuvoston silmin Eksote-yhteistyö ei ole ollut mutkatonta. Etelä-Karjalan kunnalliset vanhusneuvostot eivät ole olleet mukana Eksoten suunnitteluyhteistyössä lain edellyttämällä tavalla. Lappeenrannan vanhusneuvoston mielestä Eksoten toiminta on ollut suhteellisen talouspainotteista, kotihoito on tietyiltä osin ontunut ja iäkkäiden ihmisten aiempaa aikaisemmat kotouttamiset on koettu riskialttiina ratkaisuina. Toisaalta ikäihmisten kuntoutustoiminnan aktivoituminen on nähty positiivisena askelmerkkinä.

SO-TE -terveisiä TaSO-päiviltä marraskuussa!

Kuulin ja koin henkilökohtaisesti vain pienen murto-osan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminnasta, toimivuudesta ja toimimattomuudesta. Näin sote- ja itsehallintoalueiden muutosten aikana tämä oli hyvinkin ajankohtainen vierailu, joka pisti miettimään Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tulevaisuutta. Onko kansallinen tuottajajärjestelmämme menossa aiempaa yritysmäisempään suuntaan sote- ja itsehallintoalueiden myötä? Miten huomioidaan tämän valtavan ison kokonaisuuden paikalliset tulokset ja tarpeet?

Sote-soppa porisee ja aika näyttää,

Touko Niinimäki, sosionomi (AMK)