Olen valmistunut sosionomiksi (AMK) joulukuussa 2014. Työskentelen Helsingin kaupungin Sosiaali- ja lähityössä, eli käytännössä ikäihmisten sosiaaliohjauksen parissa. Kävin 17.9.2015 tutustumismatkalla Etelä-Karjalassa, jossa on käytössä niin sanottu Eksote-alue, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Lähdimme reissuun Helsingin vanhusneuvoston kanssa, ja tapasimme paikan päällä sekä Eksoten johtoa että paikallista Lappeenrannan vanhusneuvostoa. Tässä muutama ajatus matkan annista. Tämä kirjoitus edustaa omia subjektiivisia näkemyksiäni kyseisestä tutustumismatkasta ja sen aikana koetusta. Työnkuvani takia tarkastelin Eksotea vain ikäihmisten palvelurakenteiden näkökulmasta.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminta on lähtenyt käyntiin vuoden 2010 aikana, ja kyseiseen kuntayhtymään kuuluu noin kymmenisen kuntaa. Eksoten päällimmäisenä funktiona on yhdenmukaistaa palvelurakenteita ja sitä kautta sujuvoittaa yhdenvertaisia palveluja sekä säästää kuluja. Kuntayhtymässä tehdään tiivistä yhteistyötä alueen Työ- ja elinkeinotoimistojen sekä Kelan kanssa. Tavoitteena on parantaa tiedonkulkua ja lisätä läpinäkyvyyttä eri toimijoiden välillä.
Kuntayhtymän johtamisfilosofia perustuu vahvasti Lean-ajatteluun. Lean-ajattelumalli pyrkii työsidonnaisten päällekkäisyyksien poistamiseen ja sitä kautta tehokkuuden lisäämiseen. Lean-menetelmästä voi lukea lisää esimerkiksi seuraavan sivuston kautta: http://johtajuus.com/mita-vaaditaan-lean-ajattelun-johtajalta/. Käytännön tasolla ”liinaus” voi esimerkiksi tarkoittaa potilasjonojen lyhentämistä asiakkaiden aikaisemman kotouttamisen kautta. Tämä kytkeytyy Eksoten ”toimintakykyisenä kotona” –ajatteluun, johon sisältyy asiakkaiden aiempaa omatoimisempi (koti)kuntoutus, hoito- ja palvelurakenteiden kotilähtöisyys, asiakkaiden oikea-aikainen ohjaaminen oikeaan paikkaan sekä sähköisen asioinnin edistäminen. Kuntayhtymä seuraa sosiaali- ja terveysalan digitrendejä muun muassa robotiikan, tietojärjestelmien ja erilaisten virtuaaliympäristöjen kautta.
So far so good? Eksote on eräänlainen edelläkävijä tulevien sote- ja itsehallintoalueiden suhteen. Etelä-Karjalan kunnissa sosiaali- ja terveyspiiriin liittyminen ei kuitenkaan ole mennyt läpi mukisematta. Kuntapäättäjät ovat olleet huolissaan esimerkiksi siitä, että kuntien paikallisen päätäntävallan katoamisen myötä palvelut ja henkilöresurssit nähtäisiin aiempaa useammin ”pelkkinä euromäärinä”, joista lähdetään helpommin karsimaan ylikunnallisessa päätäntävallassa. Päättäjät ovat paikallistasolla pohtineet tämän johtavan palveluiden alibudjetointiin.
Lappeenrannan vanhusneuvoston silmin Eksote-yhteistyö ei ole ollut mutkatonta. Etelä-Karjalan kunnalliset vanhusneuvostot eivät ole olleet mukana Eksoten suunnitteluyhteistyössä lain edellyttämällä tavalla. Lappeenrannan vanhusneuvoston mielestä Eksoten toiminta on ollut suhteellisen talouspainotteista, kotihoito on tietyiltä osin ontunut ja iäkkäiden ihmisten aiempaa aikaisemmat kotouttamiset on koettu riskialttiina ratkaisuina. Toisaalta ikäihmisten kuntoutustoiminnan aktivoituminen on nähty positiivisena askelmerkkinä.
 |
| SO-TE -terveisiä TaSO-päiviltä marraskuussa! |
Kuulin ja koin henkilökohtaisesti vain pienen murto-osan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminnasta, toimivuudesta ja toimimattomuudesta. Näin sote- ja itsehallintoalueiden muutosten aikana tämä oli hyvinkin ajankohtainen vierailu, joka pisti miettimään Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tulevaisuutta. Onko kansallinen tuottajajärjestelmämme menossa aiempaa yritysmäisempään suuntaan sote- ja itsehallintoalueiden myötä? Miten huomioidaan tämän valtavan ison kokonaisuuden paikalliset tulokset ja tarpeet?
Sote-soppa porisee ja aika näyttää,
Touko Niinimäki, sosionomi (AMK)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti