lauantai 28. maaliskuuta 2015

Kun työt etsivät tekijöitä

Opiskelijan silmin tarkasteltuna TE-palveluiden kesätyötarjonta ei näytä aikaisempia vuosia erikoisemmalta. Kesätyötarjottimella siivoojan, puhelinmyyjän sekä feissareiden työt pistävät joka vuosi silmään, mutta sitäkin uhanalaisempina harvakseltaan ne oman alan työt.  Esimerkiksi sosiaalialan kesätyöpaikkahaut ovat laskettavissa omilla sormilla. Siispä kysymysasetteluna voisi olla: ”Oman alan työt. Uhka vai mahdollisuus?”

Mikäli entistä mäkikotkaamme Matti Nykästä on uskominen, niin jokainen tsäänssi on mahdollisuus. Oman alan töillä jokainen meistä kartuttaa tärkeää työkokemusta, saa mielekästä rutiinia arkeen ummehtuneiden koulukirjojen sekä Microsoft Wordin sijaan. Kesätyötehtävien rutiinit auttavat aivoja lepäämään sekä jaksamaan seuraavan lukuvuoden yhtä tarmokkaasti kuin kuluneen lukuvuoden. Eli oman alan töitä voi pitää myös mahdollisuutena, koska vastaan on mahdollista tulla hyvä ja motivoiva työilmapiiri, joka kannustaa jokaista meitä eteenpäin. Omana empiirisenä kokemuksena todettakoon, että feissarin työt Unicefilla ovat olleet parhaimpia työyhteisöjä nuorekkuutensa sekä positiivisuutensa vuoksi, vaikka itse työ ei ollut mieluisaa kaupunkien keskustassa kohdatun ihmisten töykeyden vuoksi.

Positiivisuutta, rohkeutta sekä kunnianhimoa ei kuitenkaan kannata unohtaa vaan oman alan töitä kannattaa aina hakea. Tämä asettaa jokaiselle meistä haasteen. Tarvitsee vain vakuuttaa haastattelijat, että on valmis työn tuomiin haasteisiin, valmis oppimaan uutta sekä kehittämään omaa ammattitaitoaan. Oman alan työt eivät välttämättä löydy TE -palveluiden sivuilta vaan kesätyötutka kannattaa kalibroida etsimään laajempaa aluetta kuten järjestöjen, säätiöiden sekä yksityissektorin omia nettisivuja, joissa on tietoa työnkuvista sekä mahdollisista avoimista työpaikoista.

Summa summarum! Kesätyön hakeminen ei ole keneltäkään pois eikä kesätöiden saaminen ole mahdotonta, vaikka Suomessa vallitseva yhteiskunnallinen sekä taloudellinen tilanne antaa toista ymmärtää. Yrittää kannattaa ja samalla olla itsensä eli positiivinen, rohkea sekä kunnianhimoinen.
 


Kalle-Pekka Hietala
Hallituksen Jäsen
Kopo  -ja työmarkkinavastaava (amk)
Talentian sosiaalialan opiskelijat – TaSO ry

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Hyvää kansainvälistä sosiaalityön päivää!

Tänään vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. 

Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään vuosittain maaliskuun kolmantena tiistaina. Päivän tarkoituksena on tuoda esille sosiaalityöntekijöiden työn merkitystä ja työn perusarvoja, kuten ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatetta. (Akava 2012.) Alalla toimijat toivovat, että päivän myötä heräisi keskustelua niin työyhteisöjen sisällä kuin myös julkisuudessa sosiaalialan työstä, sen arvopohjasta, työn vaikutuksista ja mahdollisuuksista (Talentia. Sosiaalityön päivä 2015). 

Sosiaalinen tekijä-blogi kiteyttää mielestäni hyvin sosiaalityön keskeisen ”sanoman” ensimmäisessä suomalaisessa sosiaalityön päivän videossaan. Vaikka sosiaalityössä onkin paljon haasteita ja kehittämisen kohtia, on työn keskeinen pyrkimys silti työskennellä ihmisten hyväksi. (Sosiaalinen tekijä 2014). Kansainvälisen sosiaalityöntekijäjärjestö IFSW:n puheenjohtaja Gary Bailey’tä puolestaan lainatakseni, sosiaalityöntekijöiden tehtävä on puolustaa heikommassa asemassa olevia ja antaa ääni heille, jotka eivät jaksa tai pysty pitämään itse ääntä itsestään (Kansan Uutiset 2011). Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat usein varsin laaja-alaisia, eikä ongelmiin aina ole yksinkertaisia ratkaisuja. Tänään vietettävä kansainvälinen sosiaalityön päivä tarjoaakin nyt oivan tilaisuuden avoimelle keskustelulle, ja voimme yhdessä pohtia sosiaalialan polttavia kysymyksiä sekä avata julkisuudessa vallitsevia ennakkoluuloja. 

Vuoden 2015 kansainväistä sosiaalityön päivää vietetään tänään 17.3. teemalla ”ihmisarvon ja ihmisten arvon edistäminen” (Promoting the Dignity and Worth of Peoples). IFSW on päivän kunniaksi julkaisemassaan posterissa nimennyt muun muassa ihmisoikeuksien kannattamisen, vaiennettujen äänten vapauttamisen, ihmisarvon eteen tapahtuvan työskentelyn sekä moninaisuuden arvostamisen päivän tärkeiksi teemoiksi (IFSW 2015). Näiden teemojen avulla voimme tänään avata keskustelua missä ikinä liikummekin ja siten tehdä sosiaalialan ammattimaista ja yhteiskunnallista työtä paremmin tunnetuksi. Keskustelun ja vuorovaikuttamisen kautta saamme samalla itse lisää työkaluja siihen, miten voimme itse tulevaisuudessa ammattilaisina toimia ja vaikuttaa alalla. 

Myös ammattijärjestömme Talentia on huomioinut päivän vieton ja kantanut kortensa kekoon tarjoamalla jäsenilleen mahdollisuuden tilata Talentialta kakku työpaikan keskusteluhetkiä ilahduttamaan. Talentian Facebook-sivujen (https://www.facebook.com/Talentiary) mukaan kakkuja tilattiin tänä vuonna yli 600, joten moni sosiaalialan ammattilainen pääseekin viettämään hyvin ansaittua keskustelu- ja kakkukahvihetkeä kollegoiden kanssa kansainvälisen sosiaalityön päivän kunniaksi. Myös sosiaalialan opiskelijat ovat huomioineet päivän tärkeyden: esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen yhteiskuntatieteiden ainejärjestö Socius Ry tarjoaa päivän kunniaksi kakkukahvit ja Helsingin yliopiston sosiaalityön opiskelijat puolestaan pitävät tapaamispaikkaa, jossa heitä voi käydä moikkaamassa ja halutessa keskustella sosiaalityöstä ja siihen liittyvistä kysymyksistä. 

On hyvä, että päivän vietto on huomioitu eri instituutioissa ja järjestöissä. Tällä tavalla pidämme yllä keskustelua sosiaalityön asemasta ja tehtävästä yhteiskunnassa. Näin lopuksi haluaisin vielä haastaa myös teidät mukaan kansainvälisen sosiaalityön päivän viettoon. TaSO Ry kannustaa sosiaalialan opiskelijoita osallistumaan kansainvälisen sosiaalialan päivän viettoon postaamalla TaSO Ry:n Facebook-sivuille kuvan aiheesta ”Mikä on arvokasta sosiaalialla?" varustettuna #‎arvokassosiaaliala‬ -tägillä. Kaikkien osallistujien kesken arvomme yhden (1) lipun Courage in Social Work –konferenssiin, joka järjestetään Helsingissä 10.-12.6.2015 (lipun arvo 100 €)! ‬


Postaa siis kuva se ja ole mukana kisaamassa aivan mahtavasta palkinnosta ;) 



Hyvää kansainvälistä sosiaalityön päivää :>


Lähteet:

Akava 2012. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia: Sosiaaliturva ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kehityksen moottoriksi. Luettu 16.3.2015.    http://www.akava.fi/uutishuone/ajankohtaiset/akavayhteison_uutisia/akava-yhteison_uutisia_ arkisto/sosiaalialan_korkeakoulutettujen_ammattijarjesto_talentia_sosiaaliturva_ja_sosiaalinen_oikeudenmukaisuus_kehityksen_moottoriksi.6547.news?2158_o=730 

International Federation of Social Workers 2015. World Social Work Day 17.3.2015. Poster. Luettu 16.3.2015. http://cdn.ifsw.org/assets/ifsw_103640-6.png 

Kansan Uutiset 2011. Kansainvälinen sosiaalityön päivä 15. maaliskuuta. Luettu 16.3.2015. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2493552/kansainvalinen-sosiaalityon-paiva-15-maaliskuuta

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry 2015. Luettu 16.3.2015.     https://www.facebook.com/Talentiary

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 2015. Sosiaalityön päivä 2015. Kansainvälinen sosiaalityön päivä.http://www.talentia.fi/sosiaalityonpaiva

Sosiaalinen tekijä 2014. Ihmeellinen sosiaalityö. 18.3.2014.                 https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2014/03/



ps. Tässä jälkeen päin Sosiaalityön päivän #arvokassosiaaliala -kuvaskaban antimia :)




sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Väittely varhaiskasvatuksen pätevyyksistä kiihtyi jälleen

Suomen hallitus on valmistellut kuluneen hallitusohjelmakauden aikana vuosikymmeniä vanhan päivähoitolain uudistamista. Lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana oleva varhaiskasvatuksen määrittely hoidon, kasvatuksen ja opetuksen mukaiseksi Educare-malliksi on kannatettava. Keskeistä on lapsen edun mukainen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä laadukas ja saavutettava varhaiskasvatus. Sivistysvaliokunta antoi mietintönsä varhaiskasvatuslaista 6.3.2015, jonka pohjalta eduskunta käsittelee asian ja päättää siitä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan lain ensimmäisen vaiheen pitäisi astua voimaan kuluvan vuoden elokuussa, mutta nähtäväksi jää ehtiikö eduskunta käsittelemään lain ensimmäisen vaiheen loppuun saakka tällä lyhyeksi käyvällä hallituskaudella.

Pätevyysvaatimukset tulevat ajankohtaisiksi vasta lainsäädännön uudistamisen toisessa vaiheessa, mutta herättävät tunteita ammattiryhmien keskuudessa jo nyt. Lain uudistamisprosessissa on syntynyt monia erimielisyyksiä siitä, miten varhaiskasvatuksen kokonaisuutta pitäisi ymmärtää ja käsitteellistää: kasvatus- vai sosiaalialan orientaatioiden kautta. Keskeisin kiista on koskenut sitä, pitäisikö lastentarhanopettajana saada toimia ainoastaan yliopistollisen tutkinnon suorittanut vai tulisiko varhaiskasvatukseen suuntautuneilla sosionomeilla (AMK) edelleen säilyä oikeus toimia lastentarhanopettajina. Talentian linjaus on selkeä: sosionomeilla on paikkansa varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja kasvatusalan tutkinnon suorittaneita lastentarhanopettajia pitäisi kohdella yhdenvertaisesti (Talentia 2014). Opetusalan ammattijärjestö OAJ taas korostaa varhaiskasvatuksen pedagogista painotusta ja mieluusti erottaisi varhaiskasvatuksen ja päivähoidon toisistaan (OAJ 2015).

Myös varhaiskasvatuksen yliopisto-opiskelijat ovat aktivoituneet ottamaan osaa keskusteluun. Helsingin yliopiston ainejärjestö Ebe ry otti näkyvästi kantaa lakiehdotukseen painottaen, että vain yliopistosta valmistuneilla on riittävää pedagogista osaamista toimia lastentarhanopettajana. Ebe ry:n ulostulo herätti sosiaalialan opiskelijoita ilmaisemaan asiasta mielipiteensä  ja tänä keväänä (AMK)-opiskelijat Helsingistä Lappiin ovat nousseet puolustamaan asemaansa. Tiedossamme on neljä (AMK)-opiskelijajärjestön kannanottoa, jotka ovat julkaisujärjestyksessä seuraavat: Tampereen SOPU ry, Metropolian Soffa ry, Oulun OSASTO ry sekä Lapin KeToSOK ry.  (AMK)-opiskelijoiden julkitulot puolustavat vahvasti sosiaalialan koulutuksen tarpeellisuutta varhaiskasvatuksessa. Onpa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastakkainasettelu saanut äskettäin myös medianäkyvyyttä (ks. esim. Pohjolan Sanomat 3.3.2015).


TaSO ry otti kantaa varhaiskasvatuskeskusteluun vuonna 2013 ja seisoo edelleen kannanottonsa takana: sosionomi (AMK) -varhaiskasvattajat ovat päteviä toimimaan varhaiskasvatuksessa ja tuovat oman olennaisen lisänsä varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen, joka ei rakennu ainoastaan pedagogiikalle. Varhaiskasvatuksen sosiaalista ja osallistavaa ulottuvuutta ei tule vähätellä. TaSO ry on seurannut viime aikoina  ilolla sosiaalialan opiskelijoiden aktivoitumista oman koulutuksensa ja sosiaalialan osaamisen puolustamisessa. Kannustamme sosiaalialan opiskelijoita osallistumaan vaikuttamistyöhön jatkossakin – yhdessä äänemme on kuuluvampi!



Tutustu opiskelijoiden julkituloihin:



Tampereen Ammattikorkeakoulu/SOPU ry: http://sopury.blogspot.fi. Viitattu 7.3.2015

TaSO ry 2013:

Tiedätkö sinä muita (AMK)-opiskelijoiden laatimia kannanottoja asian tiimoilta? Kerro niistä myös meille!




Lähteet:


Pohjolan Sanomat 3.3.2015. Sosionomiopiskelijat pöyristyivät: kelpoisuus säilytettävä. http://www.pohjolansanomat.fi/Paikalliset/1194964784753/artikkeli/sosionomiopiskelijat+poyristyivat+kelpoisuus+sailytettava.html. Viitattu 7.3.2015.

SiVM 29/2014 vp. Sivistysvaliokunta. Mietintö, valmistunut 6.3.2015.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Käsiteanalyysissä näyttöön perustuva sosiaalityö

Pyrin hahmottelemaan tässä käsiteanalyysissä näyttöön perustuvan sosiaalityön sisältöä, tulkintoja ja suhdetta sen lähikäsitteisiin. Uusliberalistisen talouspolitiikan nousu, tuloksellisuuden ja evidenssin vaatiminen esimerikiksi hyvinvointipalveluilta on nostanut keskustelua näyttöön perustuvasta sosiaalityöstä (Raunio 2010, 387). Vaikuttavuuden vaatimukseen saattaa liittyä myös viimeaikainen globaali taloustilanne, jonka seurauksena hyvinvointipalveluita ollaan karsimassa. (Pohjola 2012b, 26.) Säästöpaineiden alla eri hyvinvointipalvelut joutuvat kilpailemaan rahoituksesta, jolloin vaikuttavuus voidaan ajatella argumenttina palvelun tarpeellisuudesta. Toisaalta vaikuttavuus on tärkeä osa mitä tahansa hyvinvointipalvelua, sillä niiden tarkoituksena on yleisimmin asioiden tai olosuhteiden parantaminen. Esimerkiksi Isossa-Britaniassa, USA:ssa, Ruotsissa ja Tanskassa näyttöön perustuvalla sosiaalityöllä on vakiintunut asema. (Haverinen 2013, 65–66).

Suomessa näyttöön perustuva sosiaalityö on vielä marginaalisessa asemassa (Raunio 2010, 391–392 ). Se näkyy esimeriksi vakiinnuttomana termistönä. Tampereen yliopiston sosiaalityön professorin Kyösti Raunion Janukseen kirjoittama artikkeli on Suomessa teemaan liittyvän kirjallisuuden lainatuimpia tekstejä. Hänen mukaansa näyttöön perustuva sosiaalityö voidaan määritellä joko suppeasti tai laajasti. Laajan määritelmän tavoitteena on yhdistää parasta käytettävissä olevaa tietoa, asiakkaan odotuksia ja kokemuksia sekä paikallisia tilanteita ja olosuhteita. Tarkoituksena on kuitenkin jättää tilaa myös professionaaliselle ja inhimilliselle harkinnanvaraisuudelle. (Raunio 2010, 290.) Suppean määritelmän mukaan näytöksi kelpaa vain tieto, joka on tuotettu tarkasti kontrolloidulla koeasetelmalla. Tällöin muuttujiksi hyväksytään vain objektiivisiset ominaisuudet, ja työn sisältö on standardoitu ohjeiden tai normiston avulla. (Mullen 2004, 8.)

Näyttöön perustuvan sosiaalityön käsitteellä on läheinen suhde myös sosiaalityön vaikuttavuuteen. Periaatteessa termejä voidaan käyttää synonyymeina, sillä näiden kummankin orientaatio on intervention analyysissä. Toisaalta sosiaalityön vaikuttavuus voidaan nähdä yläkäsitteenä, johon näyttöön perustuva sosiaalityö tarjoaa yhden sovellutuksen. Asema voidaan kuitenkin asettaa myös päinvaiston ja tulkita vaikuttavuus näyttöön perustuvan sosiaalityön ominaisuudeksi. Lapin yliopiston sosiaalityön professorin Anneli Pohjolan mukaan sosiaalityön vaikuttavuus, arvioivat strategiat ja näyttöön perustuvat käytännöt ovat lähes samansisältöisiä. Hän pyrkii selkeyttämään termistöä luomalla käsitteiden synteesiä, jota hän nimittää tutkimukseen perustuvaksi sosiaalityöksi. Sosiaalityön vaikuttavuutta voidaan Pohjolan mukaan ymmärtää seurauksina, hyötyinä ja onnistumisina, tuloksellisuutena tai laatuna. Sitä voidaan toisaalta arvioida myös eri tasoisena ilmiönä, kuten tarkoituksenmukaisuutena, tavoitteiden saavuttamisena, organisaatioiden toimintana ja laatujärjestelmien arviointina. (Pohjola 2012b, 21, 22–24.) Sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimuksessa voidaan käyttää realistista arviointia, jossa vaikuttavuutta pyritään arvioimaan ilman koeasetelmaa. Tarvoitteena on muuttujien vaikutusvoiman mahdollistaminen ja niiden seuraaminen. (Karjalainen, Blomgren, Mikkonen & Nevalainen 2013, 58–59.) Toisaalta Kivipelto, Blomgren, Karjalainen ja Saikkonen (2013, 105) arvioivat, että muuttujista ei välttämättä nähdä suoraan vaikutusmekanismia, jolloin tuloksia voidaan kompensoida menetelmällisellä reflektiolla.

Näyttöön perustuvan sosiaalityön yleistymistä on saattanut hankaloittaa myös tieteenfilosofiset erot näyttöön perustuvan käytännön ja vallitsevien sosiaalityön käytäntöjen välillä. Suomessa vallitsevana sosiaalityön tieto- ja menetelmäpohjan asemaa korvaa yksilö- ja tilannekohtaisuutta korostava eettinen näkökulma. Pohjolan mukaan (2012a, 11) näyttöön perustuva sosiaalityö pohjautuu lääketieteessä käytössä olevasta näyttöön perustuvan käytännön käsitteeseen. Sen taustateoriana vaikuttaa voimakkaammin empiristinen ja luonnontieteellinen asenne, siinä missä sosiaalityössä tieto nähdään pikemminkin sosiaalisesti rakentuneena. Tämä on vaikeasti yhdistettävissä luonnontieteelliseen koeasetelman käyttöön, joka on perustana myös näyttöön perustuvalle käytännölle (Pohjola 2012b, 26). Näyttöön perustuva sosiaalityö tarvitseekin siten omanlaista taustateoriaa, johon tutkimus voidaan sitoa. Yksi vaihtoehto sille on ohjelmateoria, jonka tarkoituksena on jäsentää arvioinnin kohteena oleva toiminta. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi monitasoiseksi kaavioksi, johon eri ilmiöden ja käsitteiden vaikutussuhteita voidaan havainnollistaa. (Kemppainen & Ojaniemi 2012, 57-58, 60.) Käytäntöjä edustavat esimerkiksi Talentian, eli Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiliiton eettiset ohjeet. Esimerkiksi Raunio (2011) pohtii artikkelissaan millaisia haasteita etiikka asettaa näyttöön perustuvalle sosiaalityölle.

Näyttöön perustuva sosiaalityö on mielestäni sosiaalityön menetelmällisyyden looginen jatke, sillä sosiaalityön perimmäinen tarkoitus on muutoksen aikaansaaminen. Loogisuus on perusteltavissa sillä, että tieteellisesti tuotetulla tiedolla on päästävissä tarkimpaan kuvaukseen todellisuudesta. Tätä voidaan puolestaan argumentoida tieteellisen prosessin ansiokkuudesta, joiksi voidaan luetella esimerkiksi  menetelmällisyys, objektiivisuus ja toistettavuus. Näyttöön perustuvalle sosiaalityölle voidaan arvioida olevan yhteiskunnallista vaatimusta toisaalta sosiaalityön ammatillisen legitimiteetin sekä yhteiskunnallisen ja politiittisen paineen vuoksi.  Toisaalta näyttöön perustuvan sosiaalityön suppea tulkinta voisi pikemminkin vähentää sosiaalityön legitimiteettiä, jos se tarkoittaisi ammatillisen harkinnanvaraisuuden vähentämistä ja toimintamanuaalien käyttöönottoa. Laajassa tulkinnassa tällaista ongelmaa ei ole. Tosin sosiaalityön vallitsevat käytännöt ovat hankalasti yhdistettävissä tietoteoreettisesti sekä vallitsevien käytäntöjen suhteen. Näyttöön perustuvan sosiaalityön yleistymisestä ei kuitenkaan seuraisi eettisen arvopohjan poistumista sosiaalityöstä kokonaan, sillä on eri asia kysyä miksi jotakin tehdään, kun miten jotakin tehdään. Tiede ja analyyttiset menetelmät eivät siis voi sinällään vastata millaisia asioita täytyisi toteuttaa, vaan pikemminkin miten tavoitteisiin voidaan päästä. Näyttöön perustuvaa sosiaalityötä voidaan perustella myös moraaliselta kannalta siten, että on eettisesti oikein maksimoida sosiaalityön vaikuttavuus, jotta mahdollisimman monen asiakkaan olot kohentuisivat mahdollisimman paljon.

Teemu Hakanen
Aluevastaava

Lähteet
Haverinen Riitta. 2013. Vaikuttavuus ja näyttö tavoitteena sekä sosiaalityön asiakastyön tutkimuksen kohteena. 65 – 85. Teoksesta Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.). 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi.
Karjalainen Pekka, Blomgren Sanna, Mikkonen Jaana & Nevalainen Jaana. 2013. Tapauskohtaista vaikuttavuutta Tuusulassa. 52 – 79. Teoksesta Kivipelto Minna, Blomgren Sanna, Karjalainen    Pekka & Saikkonen Paula (toim.). 2013. Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä – arviointimalleista mittareihin: Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
Kemppainen Tarja & Ojaniemi Pekka. 2012. Tieto ja vaikuttavuuden arviointi käytännön sosiaalityössä. 43 – 64. Teoksesta Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.). 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi.
Kivipelto Minna, Blomgren Sanna, Karjalainen Pekka & Saikkonen Paula. 2013.Yhteenveto ja johtopäätökset. Teoksesta Kivipelto Minna, Blomgren Sanna, Karjalainen Pekka & Saikkonen Paula (toim.). 2013. 101 – 113. Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä – arviointimalleista mittareihin: Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki.
Mullen Edward J. 2004. Evidence-Based Practice in a Social Work Context – the United States Case. Stakes: Helsinki.
Pohjola Anneli. 2012a. Moniuloitteinen vaikuttavuus. Teoksesta Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.). 9 – 15. 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi.
Pohjola Anneli, 2012b. Tutkimukseen perustuva vaikuttavuus. Teoksesta Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja, Väyrynen Sanna (toim.). 19 – 42. 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi.
Raunio Kyösti. 2010. Onko näyttöön perustuvalla käytännöllä tulevaisuuttta sosiaalipalveluissa. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti 8 (4), 287-395. 
Raunio Kyösti. 2011. Arvot ja etiikka ammatillissa käytännöissä – sosiaalityön etiikka näyttöön perustuvan käytännön haasteena. Teoksesta Pehkonen Aini & Väänänen-Fomin Marja (toim.).   2012. Sosiaalityön arvot ja etiikka. PS-kustannus: Jyväskylä.