sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Väittely varhaiskasvatuksen pätevyyksistä kiihtyi jälleen

Suomen hallitus on valmistellut kuluneen hallitusohjelmakauden aikana vuosikymmeniä vanhan päivähoitolain uudistamista. Lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana oleva varhaiskasvatuksen määrittely hoidon, kasvatuksen ja opetuksen mukaiseksi Educare-malliksi on kannatettava. Keskeistä on lapsen edun mukainen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä laadukas ja saavutettava varhaiskasvatus. Sivistysvaliokunta antoi mietintönsä varhaiskasvatuslaista 6.3.2015, jonka pohjalta eduskunta käsittelee asian ja päättää siitä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan lain ensimmäisen vaiheen pitäisi astua voimaan kuluvan vuoden elokuussa, mutta nähtäväksi jää ehtiikö eduskunta käsittelemään lain ensimmäisen vaiheen loppuun saakka tällä lyhyeksi käyvällä hallituskaudella.

Pätevyysvaatimukset tulevat ajankohtaisiksi vasta lainsäädännön uudistamisen toisessa vaiheessa, mutta herättävät tunteita ammattiryhmien keskuudessa jo nyt. Lain uudistamisprosessissa on syntynyt monia erimielisyyksiä siitä, miten varhaiskasvatuksen kokonaisuutta pitäisi ymmärtää ja käsitteellistää: kasvatus- vai sosiaalialan orientaatioiden kautta. Keskeisin kiista on koskenut sitä, pitäisikö lastentarhanopettajana saada toimia ainoastaan yliopistollisen tutkinnon suorittanut vai tulisiko varhaiskasvatukseen suuntautuneilla sosionomeilla (AMK) edelleen säilyä oikeus toimia lastentarhanopettajina. Talentian linjaus on selkeä: sosionomeilla on paikkansa varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja kasvatusalan tutkinnon suorittaneita lastentarhanopettajia pitäisi kohdella yhdenvertaisesti (Talentia 2014). Opetusalan ammattijärjestö OAJ taas korostaa varhaiskasvatuksen pedagogista painotusta ja mieluusti erottaisi varhaiskasvatuksen ja päivähoidon toisistaan (OAJ 2015).

Myös varhaiskasvatuksen yliopisto-opiskelijat ovat aktivoituneet ottamaan osaa keskusteluun. Helsingin yliopiston ainejärjestö Ebe ry otti näkyvästi kantaa lakiehdotukseen painottaen, että vain yliopistosta valmistuneilla on riittävää pedagogista osaamista toimia lastentarhanopettajana. Ebe ry:n ulostulo herätti sosiaalialan opiskelijoita ilmaisemaan asiasta mielipiteensä  ja tänä keväänä (AMK)-opiskelijat Helsingistä Lappiin ovat nousseet puolustamaan asemaansa. Tiedossamme on neljä (AMK)-opiskelijajärjestön kannanottoa, jotka ovat julkaisujärjestyksessä seuraavat: Tampereen SOPU ry, Metropolian Soffa ry, Oulun OSASTO ry sekä Lapin KeToSOK ry.  (AMK)-opiskelijoiden julkitulot puolustavat vahvasti sosiaalialan koulutuksen tarpeellisuutta varhaiskasvatuksessa. Onpa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastakkainasettelu saanut äskettäin myös medianäkyvyyttä (ks. esim. Pohjolan Sanomat 3.3.2015).


TaSO ry otti kantaa varhaiskasvatuskeskusteluun vuonna 2013 ja seisoo edelleen kannanottonsa takana: sosionomi (AMK) -varhaiskasvattajat ovat päteviä toimimaan varhaiskasvatuksessa ja tuovat oman olennaisen lisänsä varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen, joka ei rakennu ainoastaan pedagogiikalle. Varhaiskasvatuksen sosiaalista ja osallistavaa ulottuvuutta ei tule vähätellä. TaSO ry on seurannut viime aikoina  ilolla sosiaalialan opiskelijoiden aktivoitumista oman koulutuksensa ja sosiaalialan osaamisen puolustamisessa. Kannustamme sosiaalialan opiskelijoita osallistumaan vaikuttamistyöhön jatkossakin – yhdessä äänemme on kuuluvampi!



Tutustu opiskelijoiden julkituloihin:



Tampereen Ammattikorkeakoulu/SOPU ry: http://sopury.blogspot.fi. Viitattu 7.3.2015

TaSO ry 2013:

Tiedätkö sinä muita (AMK)-opiskelijoiden laatimia kannanottoja asian tiimoilta? Kerro niistä myös meille!




Lähteet:


Pohjolan Sanomat 3.3.2015. Sosionomiopiskelijat pöyristyivät: kelpoisuus säilytettävä. http://www.pohjolansanomat.fi/Paikalliset/1194964784753/artikkeli/sosionomiopiskelijat+poyristyivat+kelpoisuus+sailytettava.html. Viitattu 7.3.2015.

SiVM 29/2014 vp. Sivistysvaliokunta. Mietintö, valmistunut 6.3.2015.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti