Haastattelussa SOAMK:n puheenjohtaja Jaana Manssila

TaSO ry:n AMK-puolen toinen edunvalvontavastaava Tiia-Maria haastatteli Jaana Manssilaa, joka toimii toista vuotta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston, SOAMK:n, puheenjohtajana. Manssila toimii lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaalialan osaamisaluepäällikkönä. Allekirjoittanut arvostaa Manssilan aktiivisuutta, yhteistyökykyä sekä tapaa kuunnella opiskelijoiden ääntä. 

1. Jaana, kertoisitko SOAMK:sta ja sen toiminnasta. 

SOAMK on 21 ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusten edustajien muodostama valtakunnallinen verkosto. Verkoston toiminnan pääpaino on koulutusten kehittämisessä, TKI-toiminnassa (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) sekä vaikuttamistoiminnassa ja verkostotyössä.

Verkosto toimii yhteisöllisesti sääntöjensä pohjalta ja kulloisenkin strategian mukaisesti. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen henkilöstö kokoontuu kerran vuodessa verkostopäiville. Verkostopäivien yhteydessä valitaan sääntöjen mukaan verkoston työvaliokunnan jäsenet ja varajäsenet ammattikorkeakoulujen esitysten pohjalta. Työvaliokunta organisoi verkoston toimintaa ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Verkoston koulutusjohto ja työvaliokunta kokoontuvat kahdesti vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja linjaamaan verkoston toimintaa. Verkostossa toimii myös teemakohtaisia alatyöryhmiä mm. lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen alalla.

Verkoston keskeinen kumppani on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n sosiaali-,terveys-, liikunta- ja kauneusalan kehittämistyöryhmä.

2. Mihin asioihin SOAMK on vaikuttanut koulutuspoliittisesti? Entä sosiaalipoliittisesti? 

Kuluneen vuoden aikana verkoston vaikuttamistoiminta on ollut aktiivista. Koulutuspoliittinen vaikuttamistyö on kohdentunut erityisesti varhaiskasvatuslain uudistamiseen. Siinä painopiste on ollut turvata sosionomien (AMK) mahdollisuus suorittaa edelleen lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavat opinnot ja toimia jatkossakin tasavertaisesti lastentarhanopettajan tehtävässä kasvatustieteen kandidaattien kanssa.

Sosiaalipoliittinen vaikuttaminen on keskittynyt sosiaalihuoltolain kokonaisuudistukseen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin vaikuttamiseen. Sosiaalihuoltolaissa vaikuttamistyön painopiste oli sosiaalihuollon kehittämisresurssien varmistamisessa sekä sosionomien osaamisen tunnustamisessa ja hyödyntämisessä. Sosiaalihuollon kehittämisresursseista oli määrä säätää osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia, mikä lykkääntyi seuraavalle vaalikaudelle.

3. Koetko, että SOAMK:ia on kuunneltu ja näkökantanne otettu huomioon? 

SOAMKin vaikuttamistoiminta on ollut verratain tuloksekasta. Sosiaalihuoltolaissa sosionomien rooli vahvistui eduskunnassa lain valiokuntakäsittelyn yhteydessä paljolti sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston vaikuttamistyön tuloksena.  

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain osalta verkoston tavoite saada niille sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille henkilöille, joiden tutkinto rakentuu sosiaalityön opinnoista, oikeus toimia sosiaalityöntekijänä ei toteutunut. Muilta osin verkosto pitää ammattihenkilölakia onnistuneena. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden suorittaneiden sosionomien (AMK) asema näyttää säilyvän ennallaan, mikä on ollut verkoston vaatimus.  

4. Mitkä ovat vuoden 2015 haasteita? 

Vuoden 2015 haasteet liittyvät paljolti edellä mainittuihin teemoihin uuden lainsäädännön toimeenpanon edetessä jo vahvistettujen lakien osalta sekä yhä valmisteilla olevaan lainsäädäntöön vaikuttamiseen. Lisäksi tulevan hallituksen ohjelma tullee asettamaan omat haasteensa verkoston vaikuttamistyölle yhteistyössä Arenen sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneusalan kehittämisryhmän kanssa.

Verkoston uusi strategia esitetään hyväksyttäväksi verkostopäiville Mikkelissä 16. -17.4. Strategian toimeenpano vaatii paljon työtä. Sosionomi (AMK) -tutkintokoulutuksen kehittämisen kannalta keskeistä tulee olemaan tutkinnon pohjalla olevien kompetenssien arviointi ja mahdollinen uudelleenmäärittely vastaamaan sosionomien (AMK) työn haasteita tulevaisuudessa.  

5. Mitä TaSO ry:n vuoden teema, arvokas sosiaaliala, sinulle merkitsee? 

Sosiaaliala on arvokasta yhteiskunnallisesti, tekijälleen ja asiakkailleen. Sosiaaliala rakentaa yhteiskunnallista luottamusta ja vakautta hyvinvoinnin ohella. Tekijä saa tehdä arvokasta ja merkityksellistä työtä, jossa on mahdollisuus loputtomaan uuden oppimiseen ja oivaltamiseen. Sosiaalialan asiakkaille alan ammattilaiset mahdollistavat osaltaan arvokkaan elämän ja ihmisyyden kokemisen sekä merkityksellisiä kohtaamisia ja erityppistä tukea sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

6. Kiitos haastattelusta! Mitä terveisiä haluaisit lähettää TaSO ry:n jäsenille?

Toivon kaikille TaSOn jäsenille intoa ja iloa työhönne sosiaalialan tulevaisuuden rakentamisessa! Sosiaalialan opiskelijoina ja tulevina korkeakoulutettuina ammattilaisina voitte rikastaa niin omaa kuin muiden ihmisten elämää tekemällä hyvää ja arvokasta työtä.

Verkoston toimintaan voi tututusta tarkemmin sen sivuilla Innokylässä: https://www.innokyla.fi/web/verkosto1167849/perustiedot

Tiia-Maria Luukko

Sosionomiopiskelija/Metropolia Ammattikorkeakoulu

Edunvalvontavastaava (AMK), TaSO ry