TaSO ry:n aluetapahtuma Jyväskylässä

TaSO ry:n sääntömääräinen kevätkokous ja aluetapahtuma pidettiin Jyväskylässä lauantaina 18.4.2015. Koko jäsenistö oli tervetullut, ja osaanottajia olikin saapunut ihailtavan laajasti eri korkeakouluista ympäri Suomea. Erityisen ilahduttavaa oli saada mukaan uusia aiemmin TaSO:n toimintaan osallistumattomia jäseniä. Päivämme alkoi ravintola Sohwissa kevätkokouksella, jossa päätettiin esimerkiksi viime vuoden talousarviosta ja myönnettiin edellisen vuoden hallitukselle vastuuvapautus. Vapaamuotoisena pidetty kokous oli antoisa, sillä saimme paljon yhdistystoimintaan liittyvää tietoa tuliaisiksi.

Kevätkokous ravintola Sohwissa

Asialista & TaSOkkaat pinssit

Talentian tarjoaman salaattilounaan jälkeen siirryimme Esa Maulan pitämään koulutukseen Jyväskylän yliopiston tiloihin Seminaarinmäelle. Aiheena oli pelon ja väkivallan kohtaaminen. Kouluttajalla oli pitkä kokemus kamppailulajeista sekä järjestyksen valvonnasta. Keskeisenä luennon aiheena olivat pelon biologinen perusta, aggression merkit ja sekä väkivaltaisissa tilanteissa toimiminen. Koulutuksen teema oli puhutteleva. Uhka- ja vaaratilanteita työssä käsitellään sosiaalialan koulutuksessa melko vähän, jolloin osalle koulutukseen osallistujille aihealue oli aluksi vieras. Jo työssään väkivaltaa kohdanneet pystyivät taas samaistumaan kouluttajan kertomuksiin ja saamaan uutta tietoa kokemuksien käsittelyyn. Haastavassa tilanteessa ei usein ehdi ajatella, vaan sitä tulee toimittua vaistonvaraisesti. On hyvä olla tietoinen miten oma keho saattaa reagoida, jolloin tilanteisiin voi varautua ennaltaehkäisevästi ja jälkikäteen käsitellä  asioita tiedon kautta.

Esa Maula - Pelon ja väkivallan kohtaaminen

Sosiaalialan näkökulmasta jäi kiinnostamaan psyykkinen puoli. Työssään pelkoa ja väkivaltaa kohdanneita puhututtaa miten irrottaa ajatukset vaikeasta tilanteesta, mikä väkisin palaa mieleen yhä uudelleen. Me emme kuitenkaan kentällä ole vain leikkimässä tappelua niin kuin kamppailijat taistelukehässä, vaan joudumme olemaan tekemisissä ihan toisenlaisen, jopa pahuuden, tematiikan kanssa. Psyykkisen prosessointi voi olla haastavaa ja erilaista verrattuna kamppailijan kohtaamiin tilanteisiin. Konteksti on kuitenkin niin: kehässä tilanteeseen kuuluu, että väkivaltaa kohdataan, mutta ihmisten välisiin kohtaamisiin kehän ulkopuolella kuuluu olennaisesti se, että keskustelukumppani ei hyökkää. Sosiaalialalla kohtaamme kuitenkin koko elämisen kirjon kaikkine haasteineen. Vaikeista osa-alueista avoin keskustelu ja tiedon jakaminen auttavat meitä tulemaan itsetietoisiksi toiminnastamme ja sen kehittämisestä. Yhteinen päämäärämmehän on turvata jokaisen perusoikeus koskemattomuuteen.

Kaksi tuntia kestäneen pohdintaa herättäneen koulutuksen jälkeen siirryimme ravintola Jyväshoviin Sossusitseille, jonka teemana oli Rankka työ, rankat huvit. TaSO ry ja Talentia Keski-Suomi olivat onnistuneet kokoamaan kattavan lauluvihkon, josta eri puolelta Suomea tuleville tottuneillekin sitsaajille löytyi hauskoja yllätyksiä. Sitsien aikana nautimme maittavan illallisen ja pohdimme hyvän sosiaalityöntekijän ominaisuuksia. Työhyvinvoinnin teeman mukaisesti punishmenttien sijaan jaettiin ilahduttavia hyvismenttejä. Aikaa jäi riittävästi myös opiskelijakollegoiden kanssa keskusteluun ja haalarimerkkiostosten tekemiseen. Sitsien jälkeen matka jatkui läheiseen yökerhoon, jonka karaokemahdollisuus inspiroi jäsenistöä huikaiseviin, ryhmähenkeä entistä enemmän kohottaviin tulkintoihin.

Sitsiperinteen mukaan nimetyt paikat sekä kyytipojat

Bileet jatkuu

Valtakunnallisesti sosiaalialan opiskelijoita yhdistävät tapahtumat ovat antoisia, ja tuovat kaikille uusia näkökulmia niin opiskeluun kuin myös tulevaan työelämään. Kohtaaminen innoitti myös meitä eri puolella Suomea opiskelevia kirjoittamaan tämän blogin yhdessä.

Seuraava aluetapahtuma järjestetään syksyllä Kuopiossa 17.10. asunnottomuuden teemalla.

Heli Jämsén

sosiaalityön opiskelija

Turun yliopisto

Marika Mikkola

sosiaalityön opiskelija

Itä-Suomen yliopisto

Kuvat: Tiia-Maria Luukko (TaSO ry) 

Lisätty tekstiin: Tiia Mällinen (TaSO ry)

Kiikarissa luottamusmiestoiminta

Aikaisen lauantaiaamun sarastellessa päätin suhauttaa aurinkoiselle Tampereelle Talentian yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien jäsenten luottamusmiesvalmennukseen. Oma tarinani ja kiinnostukseni luottamusmiestoimintaan on lähtöisin ihan lapsuudenkodista. Muistan, miten tärkeänä olin lapsena, kun sain kertoa, että isäni on luottamusmies firmassaan. Ymmärsin sen olevan jotain todella tärkeää.

Talentian järjestämä luottamusmiesvalmennusta mainostetaan opiskelijoille mm. Vahva ammatissa, Rohkea arjessa -koulutusten kolmantena osana. Viimeisimmän Vahva ammatissa -koulutuksen blogipostaukseen pääset tästä. Itse säästin valmennuksen viimeiseen opiskeluvuoteen, koska koin, että silloin hyötyisin siitä eniten. Estettä valmennukseen osallistumiselle ei toki ole, mikäli sen haluaa käydä aiemmin. Kyseessä on siis valmennus, joka ei velvoita toimimaan tulevaisuudessa luottamusmiehenä, vaan on tarkoitettu jäsenille, jotka ovat edes vähänkään kiinnostuneita aiheesta. (Myös opiskelijajäsenille!) Tässä tekstissä kerrotaan ainoastaan luottamusmiesvalmennuksesta, mikä on suunnattu yksityisellä sektorilla työskenteleville. Koulutuksen luennoitsijoina toimivat Tanja Tuunainen-vainio (alueasiamies, Talentia), Eeva-Liisa Lindholm (alueasiamies, Talentia) ja Tiia Pesonen (opiskelija-asiamies, Talentia).

Koulutus järjestettiin Solo Sokos hotel Tornissa. Hotellin nettisivuille pääset tästä: klick

Opiskelija-asiamies Tiia ja TaSO ry:n mediavastaava Tiia POSET!

Mikä luottamusmies sitten oikein on? Kuten nimikkeestä voi päätellä, luottamusmies nauttii oman ammattiliittonsa jäsenistön luottamusta ja hoitaa edunvalvontaan (työaikoihin, palkkoihin jne.) liittyviä asioita. Luottamusmiehen toiminta on osa hänen työaikaansa. Hän on työehtosopimuksen asiantuntija.

Kuka voi asettua ehdolle? Luottamusmies valitaan vaaleilla ja ehdolle voi asettua henkilö, joka on Talentian varsinainen jäsen ja työskentelee TES:n soveltamisalalla. Esimiesasemassa oleva henkilö ei voi asettua ehdolle luottamusmieheksi. Talentia kouluttaa itse omat luottamusmiehensä.

Keskeisimpiä luottamusmiehen tehtäviä:

Edistää työntekijöiden ja työnantajan välisten sopimusten toteutumista

Ylläpitää työrauhaa

Selvittää erimielisyyksiä

Työsuhteisiin liittyvä neuvonta ja ohjaus

Työntekijöiden asemaan liittyvät asiat (palkkaryhmät, työsuhteet...)

jne. 

Mikä on työehtosopimus? Kyseessä on lyhyemmältä nimeltään TES ja valmennuksessa kaikki osallistujat saivat itselleen Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen kirjan muodossa. Tähän samaiseen TES:iin pääsee tutustumaan myös tästä klick. Minkä takia minä kirjoitan tämän opiskelijajärjestön blogiin? Juurikin sen vuoksi, että todella moni opiskelija työskentelee yhtäaikaisesti opiskelun aikana. Työehtosopimus koskee myös Sinua. Sopimukseen on kirjattu tärkeää asiaa, esim. työajoista (paljonko työntekijällä saa teettää töitä?), palkoista (paljonko on epäpätevyys alennus tietystä palkkaluokasta?) sekä erityisesti HOX! työsopimuksista, eli nämä tiedot kannattaa tsekata. Työntekijän kannattaa myös olla erittäin tietoinen siitä, mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan.

Yksityisen sosiaalipalvelualojen TES:n neuvottelee Talentia, mutta mikäli työskentelet julkisella sektorilla, työehtosopimuksen neuvottelee JUKO ry (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö), esimerkiksi KVTES.

Lauantaipäivä hurahti ohi todella nopeasti ja iltapäivään jäi aikaa lötkötellä rennosti ihanassa hotellihuoneessa. Illalla kokoonnuimme yhteisesti illallistamaan hotellin ravintolaan, jonka jälkeen jokainen sai halutessaan käyttää vapaa-aikansa, miten halusi. Minä meinaan olla vähän "kotihiiri", joten viihdyin hotellilla.

Sunnuntaiaamu valkeni sateisena, mutta tunsin edelleen itseni yhtä energiseksi oppimaan uusia juttuja. Sunnuntain ohjelmisto oli kevyt ja kertoi mm. työsuojelusta ja kävimme lävitse luottamusmiesvaaleja. Kotimatkalle lähti viisaampi ja edunvalvonnallisesti tietoisempi sosionomiopiskelija!

Valmennuksen tärpit:

Ota aina selvää, mikä työehtosopimus työpaikalla on käytössä.

Jokainen työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, koska TES on yleissitova. 

Muista, että työehtosopimuksessa määriteltyä huonompaa työsopimusta ei lain mukaan saa tehdä (paremman saa!)

Tarkista, onko työpaikallasi Talentialaista luottamusmiestä.

Myös opiskelija saa ottaa yhteyttä luottamusmieheen.
Opiskelija! Myös Sinulla on oikeuksia.

Tiia Mällinen

Media- ja työtaisteluvastaava

TaSO ry

Lähteet:

Lindholm, Eeva-Liisa; Tuunainen-Vainio, Tanja; Pesonen Tiia. 2015. Luottamusmiesvalmennus luentomateriaali.

Reportaasi koulutusviikonlopulta

Ihastuttava kahvila Gamla Stanissa

Talentia organisoi Vahva ammatissa II –koulutusviikonlopun, jossa keskityimme viestintään ja vaikuttamiseen. Aloitimme perjantaiaamuna Talentian toimistolla Pasilassa, jossa puheenjohtaja Tero Ristimäki ja työelämäyksikön ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa kertoivat ajankohtaisista edunvalvonnallisista asioista. Viestintäyksikön Kaisa Yliruokanen luennoi erityisesti sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen media sosiaalialalla – uhka vai mahdollisuus?

 Tero Ristimäki Talentian toimistolla.

Iltapäivällä pakkasimme kimpsut ja kampsut, hyppäsimme vuokrabussin kyytiin ja suuntasimme Olympiaterminaaliin, josta Silja Symphony otti kurssin kohti Tukholmaa. Hytti löytyi ilman jokakertaista eksymistä, kävelykatu oli viihtyisä ja ohjelmaa oli sopivasti tarjolla. Opiskelijalle viikonloppu oli pienoinen ruokaparatiisi, sillä  Talentia tarjosi sekä illalliset että aamiaiset laivan Grande Buffetissa.

Silja Symphonyn kävelykatu aka Promenade

Vietimme seuraavana päivänä viisi tuntia Tukholmassa. Moni meistä suuntasi metrolla Södermalmille Fotografiska-museoon, joka oli yllättävän suuri ja tarjonnaltaan monipuolinen. Erityisesti Vee Speersin valokuvat identiteettityötä tekevistä nuorista olivat huikeita. Aikaa jäi myös Gamla Stanissa kiertelyyn ja lounastamiseen. 

Valokuvataiteen museo sekä Vee Speersin kuvia nuorten identiteettityöstä.

Iltapäivällä opiskelija-asiamiehet Tiia ja Saana pitivät työpajan someen liittyen. Pohdimme somen hyviä ja huonoja puolia sosiaalialan kannalta, niin asiakkaan, työntekijän, kansalaisen kuin vaikuttamisenkin näkökulmista. Laadimme ryhmissä mielipidekirjoituksia, joista somen hyödyntäminen (oikeastaan hyödyntämättömyys) korkeakoulutuksessa herätti niin suuria tunteita, että se aiotaan työstää loppuun saakka ja jakaa sosiaalisessa mediassa. Stay tuned!

  

Oranssilla somen positiivisia, punaisella somen negatiivisia ulottuvuuksia.

Tein pienimuotoisen gallupkyselyn osallistujille siitä, mikä oli parasta viikonlopussa. Joku tykkäsi eniten Tukholmasta, toinen yhdessä käydyistä asiapitoisista keskusteluista ja kolmas arjen irtiotosta. Yhtä kaikki, jokaiselle oli jotakin. Itse koen saavani liiton jäsenyydestä enemmän irti osallistuessani ammatillista kasvua tukeviin koulutuksiin.

Vahva ammatissa II -kurssi järjestetään seuraavan kerran ensi keväänä. Syksyllä on mahdollista päästä suosittuun Vahva ammatissa I –koulutukseen, joka järjestetään Siuntion kylpylässä. Lisätietoja saa Talentian opiskelija-asiamiehiltä Tiialta ja Saanalta (opiskelijatoiminta@talentia.fi).

  

Pöytävarauksessa luki Talenta, edellisenä päivänä Talentia Oy. J

Tiia-Maria Luukko

TaSOn hallituksen jäsen

Sosiaalityön päivä 17.3.2015 - SOS ry:n tempaus

Sosiaalityön päivää vietetään vuosittain aina maaliskuun kolmantena tiistaina. Tänä vuonna me SOS ry:ssä, eli Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestössä, päätimme tempaista päivän kunniaksi ja levittää Tampereen yliopistolla tietoutta sosiaalityöstä käytännön työnä ja korkeakoulutason oppiaineena. Halusimme herätellä keskustelua sosiaalialan tärkeydestä - sosiaalityö kun voi kutistua ihmisten mielissä ainoastaan lehtien huutaviksi otsikoiksi ja negatiivisiksi nettikeskusteluiksi. Haastoimme myös muita sosiaalialan opiskelijoiden ainejärjestöjä toteuttamaan jotain sosiaalityön päivän kunniaksi. Saimme TaSO ry:ltä yhdistysavustusta tapahtuman järjestämistä varten.

Suunnitelmanamme oli jakaa tietoa sosiaalityöstä napakassa ja hauskassa muodossa. Ständillä jaettiinkin ohikulkijoille toffeekarkkeja, joiden käärepapereista löytyi muun muassa seuraavien kaltaisia sosiaalialan työhön liittyviä tietoiskuja:

”Sosiaalityöntekijöistä vain osa toimii sosiaalitoimistoissa ja vain harva laskee työkseen toimeentulotukea - emme myöskään työskentele Kelassa.”

”Sosiaalityöntekijät ja sosionomit ovat kollegoita ja heillä on työhönsä eri koulutustausta.”

”Vankilassa työskentelevät sosiaalityöntekijät muun muassa tukevat vankia vapautumiseen liittyvien asioiden järjestelyssä.”

”Kuka tahansa saattaa joskus tarvita sosiaalityöntekijän apua esimerkiksi sairastuttuaan tai läheisen kuollessa.”

”97 % sosiaalialan korkeakoulutetuista työllistyi puolen vuoden sisällä valmistumisesta.”

Ständillä kävijät saivat kirjoittaa post-it-lapuille näkemyksensä siitä, mitä sosiaalityö on ja miksi se on arvokasta. Kirjoitusten perusteella kävijät kokivat sosiaalialan olevan tärkeä ala, joka puolustaa kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia sekä erityisen heikossa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia. Sosiaalityö on välittämistä, vastuun kantamista ja kokonaisvaltaista avun antamista, ja se on arvokasta siksi, että ihmiset itsessään ovat arvokkaita.

Ständillä käyville sosiaalityön opiskelijoille olimme varanneet mahdollisuuden otattaa itsestään kuvan, jossa he poseerasivat #arvokassosiaaliala-hashtagilla ja jollain sosiaalityön arvokkuutta perustelevalla lauseella varustetun lapun kanssa. Nämä kuvat linkitimme myös TaSO ry:n Facebook-sivuille.

Ständi oli pystyssä noin kaksi tuntia, lounasajan yli. Väkeä kävi vilkkaasti erityisesti pahimman lounasruuhkan aikana. Luentojen alkaessa ja kävijämäärän hiipuessa purimme ständin ja siirryimme SOS ry:n omaan ainejärjestötilaan Sossulaan, jossa juhlistimme sosiaalityön päivää vielä sosiaalityön opiskelijoiden kesken kakkukahvien merkeissä.

Tempaus osoittautui hyvin antoisaksi ja vahvisti tunnetta ja uskoa siihen, että sosiaaliala on arvokas ja tärkeä muidenkin kuin vain meidän alan opiskelijoiden ja työntekijöiden mielestä. Haluamme sen vuoksi haastaa muitakin järjestöjä tekemään vastaavanlaisia matalan kynnyksen tempauksia.

SOS ry

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat

TaSOn hallitus tervehtii jäseniä kevään kuumimmalla puheenaiheella!

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään 8.4.  ja sen kunniaksi osoitamme, että TaSOn jäsenistön joukosta löytyy vaikuttamisen halua. Laadimme eduskuntavaaliehdokkaille kuusi kysymystä sosiaalialaa koskien. Lukekaa kuinka ehdokkaat pärjäsivät!

Ennakkoäänestys: 8.4.-14.4.2015

Eduskuntavaalit: 19.4.2015

TaSOlaisia eduskuntavaaliehdokkaita:

Susanna Rissanen (SR)

Suomen kommunistinen puolue

Savo-Karjalan vaalipiiri

Sosiaalityön opiskelija

Vaaligalleria

Marianne Maksniemi (MM)

Suomen kommunistinen puolue

Savo-Karjalan vaalipiiri

Sosiaalityön opiskelija

Vaaligalleria

Sami Markuksela (SM)

Suomen kommunistinen puolue

Keski-Suomen Vaalipiiri (Jyväskylä)

Sosiaalityön opiskelija

Vaaligalleria

Essi Miettinen (EM)

Piraattipuolue

Helsingin vaalipiiri (Helsinki)

Sosionomi
opiskelija

Vaaligalleria

Marjukka Huttunen (MH)

Vasemmistoliitto

Keski-Suomen Vaalipiiri (Jyväskylä)

Sosiaalityön opiskelija

Vaaligalleria

1. Mitä arvokas sosiaaliala merkitsee sinulle?

SR/SKP: Että toimia voidaan tehdä ihmislähtöisesti, jokaisesta huolehtien, yhteisöllisyyttä ja keskinäistä huolenpitoa vahvistaen, ihmistä voimaannuttaen.

MM/SKP: Sosiaaliala on merkittävä osa pohjoismaista sosiaaliturvaa, jolloin sen kehittäminen ja näkyväksi tekeminen ei turvaa ainoastaan heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia vaan pystyy vaikuttamaan kehitystä ennaltaehkäisevään suuntaan.

SM/SKP: Sosiaaliala merkitsee minulle yhteiskunnallisen solidaarisuuden osoittamista toisia kohtaan. Sosiaaliala edistää ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista.

EM/Pir: Sosiaalialan arvokkuudella on monta ulottuvuutta; yksi niistä on vahva, monialainen, yhteistyö jo koulutuksesta lähtien laadukkaan tuloksen takaamiseksi, toinen on arvostus yhteiskunnan puolelta, eli inhimilliset työsopimukset, riittävät henkilöstömäärät ja riittävä palkkataso ja kolmas on minulle sitä, että pyrimme yhtenä rintamana poistamaan inhimillistä kärsimystä tästä yhteiskunnasta.

MH/Vas: Sosiaalialan ammattilaiset toimivat ihmisarvoisen elämän, tasa-arvoisen yhteiskunnan, köyhyyden ja pahoinvoinnin vähentämisen ja hyvinvoinnin edistämisen puolesta – arvokkaampaa työtä saa hakea.

2. Mitä tekisit ensimmäisenä sosiaalialan hyväksi, jos pääsisit eduskuntaan?

SR/SKP: Sosiaalialan leikkaukset näkyvät lisääntyneenä pahoinvointina.  Kukaan ei pärjää yksin, ja suomalaiseen hyvinvointivaltion toimintamalliin on kuulunut toinen toisistaan huolen pitäminen, se on ollut myös meidän vahvuutemme, joten sosiaalialaan ja ennaltaehkäisevään työhön yhteiskunnassa tulee varmistaa resurssit.

MM/SKP: Pyrkisin vahvistamaan sosiaalialan ammattilaisten asemaa yhteiskunnallisessa suunnittelussa, etenkin paikallisella tasolla ja palvleuita järjestettäessä.

SM/SKP: Pyrkisin edistämään ja vahvistamaan sosiaalihuollon näkökulmaa lainsäädännössä ja päätöksenteossa. Esim. sosiaalialan kehittämiskeskusten asemaa olisi mitä pikimmin vahvistettava.

EM/Pir: Vaatisin selkiytettäväksi lakia sosiaalihuollon ammattirekisteristä sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulutuksen, eli sosionomi (YAMK) osalta sekä pyrkisin edistämään joustavuutta sosiaalialan AMK- ja yliopistokoulutuksien välillä.

MH/Vas: Puolustaisin vahvasti julkisen sektorin tuottamia laadukkaita sosiaalipalveluita, ja käytännössä toimisin kuntien valtionosuuksien leikkauksia vastaan, sillä ne ajavat kuntia ahtaalle ja kiristävät sosiaalialan resursseja.

3. Millä toimenpiteillä vahvistetaan sosiaalista näkökulmaa sote-uudistuksessa?

SR/SKP: Vuosia painotettu ja yhä koveneva yksin pärjäämisen eetos on aiheuttanut valtavia taloudellisia, kuin myös henkisiä tappioita kansalle. Nyt olemme hajallaan, ja kilpailemme toinen toisiamme vastaan, yhteisöllisyys ei ole enää arvossaan, ja menestyjäksi katsotaan se joka parhaiten poimii rusinat pullasta muiden kustannuksella, siksi toimenpiteenä on nähtävä vahingollisen markkinavetoisen ajatusmaailman korvaaminen inhimillisellä, ihmiset ja yhteisö etusijalle asettavalla toiminnalla ja ajattelulla.

MM/SKP: Sosiaaliala ja sosiaalityö on paikallista suhteissa toimintaa, jolloin sote-uudistuksessa tulee säilyttää paikallinen päätöksenteko ja lähipalvelut, jolloin voidaan tukea alueellista tasa-arvoisuutta.

SM/SKP: Sosiaalisen näkökulman vahvistaminen edellyttää monentasoisia muutoksia julkisessa keskustelussa. Sosiaalilautakunnista olisi lisättävä maininta lainsäädäntöön demokratian turvaamiseksi. Sote-uudistusta ei saisi toteuttaa liikaa terveydenhuollon ehdoilla, vaan sosiaalihuollon oma ääni on saatava kuuluviin.

EM/Pir: Kaikissa valmistelutyöryhmissä ja -komiteoissa tulee olla tasapuolisesti kuultavilla niin terveys- kuin sosiaalialan ammattilaisia.

MH/Vas: Sosiaalialan ammattilaisia ja tutkijoita on kuultava lain valmistelussa, ja uudistuksen on pohjauduttava tietoon ja hyvään valmisteluun vaikka se veisi aikaa, ei poliittiseen valtapeliin ja mutu-tuntumaan.

4. Mitkä ovat mielestäsi oikeita keinoja sosiaalialan työntekijäpulan ratkaisemiseen?

SR/SKP: Kolutustasoon ja työn vaativuuteen paremmin huomioiva palkka ja työn kuormittavuuden helpottaminen.

MM/SKP: Julkisen sektorin keventäminen lisäämällä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työn suunnitteluun, joustojen mahdollistaminen ja työn kuormittavuuden laskeminen jakamalla ja uudelleen organisoimalla.

SM/SKP: Palkkauksen ja työn reunaehtojen parantaminen ovat keskeisiä asioita, jotta alalle houkuteltaisiin enemmän ihmisiä. Sosiaalialalla toimivat tahtovat auttaa ja siihen on annettava mahdollisuus riittävillä resursseilla. Asenteisiin ja koulutukseen vaikuttaminen voisi myös helpottaa tilannetta, jotta miehetkin nykyistä enemmän kouluttautuisivat alalle.

EM/Pir: Koulutuspaikkojen määrän tulisi seurata mahdollisimman ajantasaisesti työntekijätarpeen määrää.

MH/Vas: Aiemmin mainitut kuntien valtionosuudet muodostavat tällä hetkellä suuren osan kuntien tuloista, joilla tällä hetkellä sosiaalipalveluita pitkälti rahoitetaan. Lisää rahaa julkisen sektorin ylläpitoon taas saadaan laajamittaisella elvytyksellä, joka lisää kuluttajien ostovoimaa, yksityisen sektorin investointihalukkuutta ja näin kasvattaa taloutta.

5. Sosiaali- ja terveyspuoli vievät ison siivun julkisella sektorilla - tuleeko nykyiset palvelut säilyttää / mistä leikkaisit?

SR/SKP: Suomen julkiset varat, huolimatta massiivisesta yhteisen omaisuuden myynnistä, ovat edelleen suuremmat kuin julkiset velat. Verovarojen kohdentaminen alkuperäiseen tarkoitukseensa, toinen toisistamme huolehtimiseen, tekee leikkaukset tarpeettomiksi ja mahdollistaa myös lisäinvestoinnit. Verokeinotteluun on puututtava, veroparatiiseihin piilotetut varat on asetettava asianmukaisesti verolle, yhteisen omaisuutemme myynti on lopetettava välittömästi, pääomaverotuksen taso on nostettava vähintään EU:n keskitasolle (toisi Suomelle noin 5,5 miljardia vuodessa), monikansallisten yhtiöiden alihankintaketjut on avattava ja vaadittava myös niissä noudattamaan meidän minimivaatimuksia. Suomesta valuu jatkuvasti rahaa ulkomaisille yhtiöille ja sijoittajille, tähän on puututtava ja lopetettava esimerkiksi julkisten palveluiden ostaminen yksityisiltä markkinoilta, sen sijaan että ne "ostetaan itseltä".

MM/SKP: Nykyiset palvelut tulee säilyttää ja palveluihin tulee saada lisää työntekijöitä, jotta voidaan vaikuttaa positiivisesti palveluiden saantiin. Tämä edistää myös ennaltaehkäisevää työtä, joka tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan oikein toteutettuna palveluiden tarpeen laskemiseen.

SM/SKP: Nykyiset palvelut tulee säilyttää ja kuntien valtionosuuksia on korotettava, jotta niiden järjestämiseen olisi riittävät resurssit. Oikeudenmukaisemmalla verotuksella voitaisiin rahoittaa nykyinen palvelutaso, kun esimerkiksi viime vuosikymmeninä kasvaneita pääomatuloja verotettaisiin ansiotulojen tapaan. Leikkaisin yhteisöveron alennuksesta (tämä oli yli 800 miljoonan euron kädenojennus suuryrityksille eikä tuonut luvattuja työpaikkoja) ja asevarustelumenoista. Pääomien verottaminen vähintään EU:n keskitason mukaisesti toisi miljardeja valtion kassaan.

EM/Pir: Nykyiset palvelut tulee säilyttää, mutta niitä voidaan keventää esim. päällekkäistä hallintoa purkamalla sekä siirtymällä yksinkertaisempaan ja yhdenvertaisempaan perustuloon.

MH/Vas: Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen on julkisen sektorin perustehtävä, josta ei tule luopua. Uskon vahvaan hyvinvointivaltioon ja julkisen sektorin kykyyn tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut.

6. Millä tavoin kehittäisit yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä opintoväyliä?

SR/SKP: Opintoväylistä en niinkään osaa sanoa, mutta yhteistyötä voisi lisätä esimerkiksi yhteisien luentojen muodossa.

MM/SKP: Integroimalla käytännön työharjoitteluja ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä. Moniammatillisuus ja verkostoissa toimiminen on nykypäivää ja sitä tulee kehittää jo opiskeluvaiheessa.

SM/SKP: Aikaisemmin hankitun osaamisen toteamista ja hyväksyttävyyttä voitaisiin nykyisestään laajentaa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat lisätä helposti yhteistyötään esim. kaikille yo- ja amk-opiskelijoille tarjottavilla verkkokursseilla.

EM/Pir: Siirryttäessä ammattikorkeasta yliopistoon tai toisin päin, tulisi suoritettuja kursseja soveltuvilta aloilta ottaa tasapuolisesti huomioon molemmissa vaihtoehdoissa, sekä mahdollistaa kurssien valitsemisen vapaammin toisesta korkeakoulusta omiin opintoihin.

MH/Vas: En lähtisi yhdistämään yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, mutta niiden välistä liikkuvuutta ja aiempien opintojen tunnustamista tulee edistää.

Sosiaalisuuden mantra

Näin pääsiäisenä hiljentyessäni ja tietoisesti vetäytyessäni kotiin kirjoittelemaan - kohta deadlinet ylittävää - tutkimussuunnitelmaa, aloin miettiä omien töideni kautta sitä, mikä ajaa meidät tälle alalle. En ajautunut pohtimaan tätä siksi, että epäilisin omaa alavalintaani, vaan koska kuulin pian ohi ajaneella pääsiäisviikolla asiakkaiden suusta paljonkin kommentteja siitä, kuinka vaikeaa sosiaalityöntekijöiden kanssa on toimia tai puhua asioista. Pitäisikö huolestua? Kerran koin jonkinlaisen pilkahduksen onnistumisen tunteesta, kun sain kuulla, että kanssani pystyy – edes jolloin tapaa – keskustelemaan.

Sosiaalityöntekijä, sosionomi, sosiaaliohjaaja, sosiaalipäivystäjä, sosiaaliterapeutti, sosiaaliasiamies… Syitä sosiaalialalle hakeutumiseen on varmasti yhtä paljon kuin meitä on tekijöitäkin. On se sitten puhdas uteliaisuus, kiinnostus, auttamisen halu, omien vahvuuksien hyödyntäminen tai vaikuttamisen tahto, jonka seurauksena rooliin astumme, mutta sosiaalisuudesta emme pääse eroon. Arkikeskusteluissa sosiaalinen mielletään usein ulospäinsuuntautuneeksi, seuralliseksi tai ekstrovertiksi ihmiseksi. Sanakirja määrittelee sosiaalista ainakin yhteisölliseksi, ”yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien auttamiseen tähtääväksi” ja yleisesti hyväksyttäväksi. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot pitää kuitenkin erottaa toisistaan, ja ne ovat meissä jokaisessa tulevassa alan ammattilaisessakin yksilöllisiä asioita. Liisa Keltikangas-Järvinen (2011) rajaa sosiaalisuutta ihmisen tarpeeksi olla muiden kanssa, kun taas sosiaaliset taidot ovat enemmänkin kykyä olla ja vuorovaikuttaa.

Onhan ilmiselvää, että jokainen sosiaalialalla toimiva haluaa työskennellä muiden ihmisten kanssa – toimia oikein ja parantaa maailmaa(?). Se, mikä sosiaalityöstä tekee kuitenkin erityisen kiinnostavan ja on myös mielestäni sisäänkirjoitettu alamme sosiaalisuuteen, on ihmisyyden huomioiminen sen monine ulottuvuuksineen aina ikätasosta ja kehityksestä persoonallisuuteen ja terveyteen. Pitäisikö sanoa, että meitä yhdistää aito halu katsoa asioita pintaa syvemmälle, tulkita uusia näkökulmia ja löytää ratkaisuja. Omissa pohdinnoissani sosiaalisen käsitteen ja alalle hakeutumiseni syiden ympärillä päädyin siihen johtopäätökseen, ettei voi olla kokonaisvaltaisempaa ihmiselämän alaa kuin tämä. Ja nyt kuulen kuinka, lääkäriliitto murahtaa selkäni takana!

Ja mitä tulee kuulemiini kommentteihin vaikeudesta toimia sosiaalityöntekijöiden kanssa, on pakko sanoa, että ensinnäkin alamme mediakuvaa on haastavaa muuttaa, ja toiseksi siihen vaikuttaminen voidaan aloittaa vain sosiaalisia taitoja hyödyntämällä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Jos en olisi sosiaalinen, en itse olisi valinnut tätä alaa. Ja jos en osaisi mennä sosiaalisuuden taakse, en usko, että voisin tehdä sosiaalityötä oikein. Uskon, että ammattimme määrittelee ainakin jollain tasolla sitä maailmankuvaa, joka meillä on, ja siksi on hyvä joskus tutkia omia lähtökohtiaan ja ennakkoluulojaan.

Rentouttavaa pääsiäistä kaikille lukijoille!

Tilda - oman elämänsä filosofi, TaSO ry:n koulutuspoliittinen vastaava ja sosiaalityön opiskelija Itä-Suomen Yliopistosta

Lähteet: Keltikangas-Järvinen, Liisa. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY, Helsinki.