Työharjoittelu Talentialla

Hieman yli 30-vuotiaan kotkalaisen Norpan ajatelmia työharjoittelusta Talentialla, unohtamatta tunnelmia bussimatkailusta, Hesasta sekä jonkin verran opiskelusta.

Alotin työharjoittelun Talentialla 7.9. Hesas. Miä. Hui.  Opiskelija-asiamiehen työhön tutustuen pääsääntöisesti, toki myös tutustun muuhun organisaatioon. Ekaa päivää sulattelin keväästä alkaen ja koska suuntavaisto ja suunnistus on yhtä vahvoi ku englannin kieli ja laulaminen niin voitte uskoa, että kotkalaisena on joutunut pikkasen miettimään miten suunnistan mihinkin.

Jos pääset Kotkasta Hesaan melko hyvin bussilla, niin tokihan Hesas julkinen liikenne toimii äärimmäisen hyvin. Bussit, junat, metro, raitiovaunut. Ihme ettei muita ole. Eiku niin onhan siellä lentokentätkin. No siinä kun sitten mietit minkä noista valitset ja mihin aikaa niitä kulkee. Tokihan pitää näyttää helvetin kiireiseltä, koska Hesassa on kiire, kun niitä julkisia menee n. minuutin välein. Hei, meillä Kotkassa menee puolen tunnin välein bussit. No okei, ruuhka-aikana vartin välein. Joihinkin paikkoihin menee kerran päivässä bussi. Siihen kannattaa juosta. Siitä jos myöhästyt, niin ei ne töissä hyvällä katso jos Norppa tulee päivän myöhässä.

Oli ihanaa aloittaa harjoittelu sellasessa paikassa jossa siellä työskentelevät henkilöt tiesi, että joku opiskelija sinne tulee haahuilemaan. Varmaan tiiätte niitäkin harjoittelupaikkoja, jossa kukaan ei muista sun aloittavan ja ohjaajaa sulle ei löydetä. Löydetäänhän se lopulta ja valitaan se, joka on sairaslomalla. Siinä tulee vasta sitten miellyttävä fiilis. No täällä kuitenkin oli aivan eri meininki. Ohjaajia on oikein kaksin kappalein!

Säännöllinen harjoittelunohjaus on tärkeimpiä asioita harjoittelun onnistumisen kannalta. Opiskeluun kuuluvaan työharjoitteluun kuuluu asianmukainen perehdytys ja ohjaus. Jokaisella opiskelijalla tulee olla nimetty ohjaaja, joka on opiskelijan tavoitettavissa. 

No sitten itse työstä. Kyllähän Norppa on fiiliksissä kun saa juoda kahvia ilman, että kukaan kaivaa vieressä nenää. Arvatkaas kuinka ihanaa oli syödä työpaikan lounasravintolassa, jossa ei ollut yhtään alle 18v tyyppiä tai ketään, jota joudut vahtimaan ruokaillessa, ketään joka huutaa kauhuissaan ettei oo ikinä syönyt suolakurkkua. Olo oli kuin taivaassa. Terveisiä vaan sinne, missä ei tunneta rauhallinen ruokatunti -käsitettä.

Työharjoittelu on ollut niin vauhdikasta ja meno reipasta ettei oikee välillä tajuakaan missä pitäis mennä ja olla. Tähän vielä lisäksi sekoilu julkisilla on kyllä saanut opiskelijan pään pyörälle. Hienoa tässä on myös se, että kun alotin kirjoittamaan fiiliksia harjoittelun alussa niin kuvittelin, et musta tulee kirjalilija. Ajatukset kyllä laukkaa, mutta kirjallinen tuotos ei. Niin se on joka asian kanssa. Lupauduin sitten kirjoittamaan blogitekstin. Jahas. Se on kyllä niin mun luonteenvastaista. No mietin, että voisin kirjoittaa kokemuksia monimuoto-opiskelusta näin perheellisenä ihmisenä. No melkosen huono aihe. Se on syvältä. No ei oo koko aikaa, mut hankkikaa sellanen puoliso, joka on joskus kotona ja sellanen lapsi, joka osaa käyttäytyä.

Sitten ajattelin, että no kerronpa teille miten monimuoto - opiskelija rahoittaa opiskelunsa. No sekin on huono aihe. Ei se rahoita sitä mitenkään järkevästi. Se opiskelija vain elelee miehensä rahoilla ja kuvittelee valmistuttuaan pelastavansa koko maailman ja saavan sitten ihan älyttömästi rahaa ja elättävänsä sitten miehensä. Noniijust. Lupasin siis, että mun tämä kirjoitus liittyy opiskeluun jollain tavalla. Ahaa. Voin kertoa, että kun valmistuminen on kolmen kuukauden päästä niin joka ikinen asia liittyy opiskeluun!

Päädyin näiden kaikkien ajatusten ja jaarittelun jälkeen jakamaan tuntemuksiani Vahva ammatissa 1-koulutuksesta. Ensimmäinen koulutusviikonloppu pitää sisällään tietoa Talentiasta, työmarkkinajärjestelmästä, järjestäytymisestä, talentialaisena toimimisesta sekä vaikuttamisesta. Koulutuksesta saat valmiudet toimia Talentian opiskelija-aktiivina omassa oppilaitoksessa sekä paljon tietoa, josta sinulle on hyötyä myös tulevassa työssäsi. Tiedon jakaminen muille omassa oppilaitoksessasi onnistuu keveämmin esiintymiskoulutuksen mukanaan tuomalla varmuudella!

Miä en oo koskaan ennen ollut kylpylässä, miä en oo koskaan ennen lähtenyt vieraiden ihmisten kanssa minnekään. En edes rippileirille. Miä oon aina kuvitellut, et tollasis koulutuksis on tietynlaisii tyyppejä. No kyllä. Siellä oli tietynlaisia tyyppejä. Tyyppejä, jotka opiskelee mun kanssa samaa alaa. Tyyppejä, jotka kerto mielenkiintosia tarinoita opiskelusta ympäri Suomen ja työkokemuksia. Ne tyypit oli meikäläisii.

Opiskelija-asiamiehet Milja ja Tiia kerto faktaa Talentiasta, liittoon kuulumisesta. Oli myös CV- asiaa ja esiintymiskoulutusta. Tiiätte ehkä sen tunteen kun viikonlopun ohjelmasta luette, että siellä on esiintymiskoulutus. Fak. Saman tien verkkokalvoille piirtyy ne hetket, jolloin oot joutunut leikkimään ameebaa ja jotain opiskeluihin liittyvää häiriintynyttä teiniä/äitiä/isää/kissa/koiraa… Tämä ei ollut ollenkaan sellasta vaan oikeasti mielenkiintoinen pläjäys ilman sitä noloutta.

Kuten kuvasta näette. Kotkalainen perheenäiti osaa keskittyä olennaiseen.

Talentian harjoittelija

Sosionomi-opiskelija

Noora Reinikainen